Temen Freet2030-hanke on maalissa! Hankkeen asiantuntijat esittävät isot ja lämpimät kiitokset kaikille neuvolapalvelun kehittämisessä mukana olleille Temen freelancereille ja muille freelance-työn kehittämisestä kiinnostuneille!
Freelancerin työssä on paljon puutteita. Palkkatyössä käyvillä on lähijohtajansa kanssa säännöllisiä kehityskeskusteluja ja työkavereita, jotka kysyvät, mitä kuuluu. Työnantaja tarjoaa työtilan, palkan ja työvälineiden lisäksi erilaisia kulttuuri-, liikunta-, lounas- ja matkustusetuja.
Varsinaisen työssä oppimisen ja ammattitaidon ylläpitämisen lisäksi työnantaja tarjoaa ja maksaa myös työntekijän täydennyskoulutukset ja työhyvinvointipäivät sekä valmentavat työnohjaukset. Osaa työterveyshuolto kutsuu ikäkausitarkistuksiin.
Mutta freelancerin hyvinvoinnista puuttuu seuranta: muut eivät tunne hänen tilannettaan eikä ketään muuta kiinnosta hänen terveydentilansa tai jatkuva oppimisensa. Freelancer huolehtii kaikesta itse ja yksin.
Olisi reilua ja yhdenvertaista, jos työelämän suojaavat rakenteet, työhyvinvointi ja osaamisen kehittäminen toimisivat freelance-työssä nykyistä paremmin. Temen Freet2030-hankkeen tavoitteena olikin puuttua freelance-työn epäkohtiin ja kehittää siihen tuottavampia malleja.
Freelance-neuvola tukee työn tekemistä ja teettämistä
Freelancereiden haastatteluissa ja yhteisillä kinkereillä syntyi ajatus kokonaisvaltaisesta palvelusta, joka huolehtisi freelance-työhön liittyvästä neuvonnasta ja työhyvinvoinnista. Päätimme Freet2030-hankkeessa keskittyä uudenlaisen Freelance-neuvolan kehittämiseen.
Neuvolan tavoitteena on tukea freelancereiden työarkea ja autonomisuutta. Samalla se voisi mahdollistaa yhteisöllisyyden kokemuksia, jatkuvaa oppimista ja työterveyspalveluita. Freelance-neuvolan kehittämiseen osallistuneet toivoivat, että se tarjoaisi tukea freelancerin yksinäisyyteen ihmisiä yhdistävän verkostoitumisalustan avulla. Henkilökohtaiset tapaamiset ja yksittäiset kohtaamiset, myös ilman virallista asialistaa, ovat hyvinvoinnille ratkaiseva tuki.
Aluksi neuvola ja sen verkottumisalusta toimisivat digitaalisina. Verkossa toimiva neuvola olisi valtakunnallinen ja kaikenkattava, matalan kynnyksen palvelukeskus. Saimme freelancereiden itsensä lisäksi kehityskumppaniksemme Into-Digitalin, joka vastasi Freelance-neuvolan konseptin ja rautalankamallin rakentamisesta.
Olenko freelancer? -testit ja muut neuvolan palvelut
Freelancereille uusi neuvola tarjoaisi hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukea ja seurantaa. Siellä olisi paikka ja mahdollisuus freelancerin kehityskeskusteluille, työterveyshuoltoon ja täydennyskoulutuksiin. Sieltä saisi apurahahakuun tukea, verkostoitumisalustan sekä koulutusta ajanhallintaan, oman osaamisen tunnistamiseen ja sanoittamiseen.
Tilaajille ja freelancereille neuvola tarjoaisi hinnoitteluapua, laskureita, sopimusmalleja, tietoa ja työnvälitysalustan.
Viranomaiset ja media saisivat Freelance-neuvolasta neuvontaa, materiaaleja ja koulutusta.
Into-Digitalin rakentamassa Freelance-neuvolan rautalankamallissa on samanlainen sisältörakenne kuin verkkokaupoissa. Aloitussivun näkymässä ovat Tietopankki, jossa on hyvä hakutoiminto sekä kulttuurialan Tapahtumat, joihin freelancereilla on mahdollisuus lisätä omia töitään.
Sivuilta löytyvät helposti erilaiset Testit ja muut Työkalut, kuten kävijää eteenpäin ohjaava Olenko freelancer? -testi, Kysy asiantuntijalta -palvelu, Työtunti- ja hintalaskurit, Kehityskeskustelu-palvelu ja Keskustelufoorumi. Palvelukonseptiin on helposti liitettävissä myös reaaliaikainen Chat, jos Freelance-neuvolan tulevalla sijoituspaikalla ja omistajalla on tähän riittävästi resursseja.
Hyvinvointi puhuttaa työelämän tutkijoita ja kehittäjiä
Freelance-työtä tekevien kokemukset saattavat ennakoida sitä, mihin suuntaan koko työelämä kehittyy. Freet2030-hankkeessa olemme käyneet keskusteluja paitsi freelancereiden, myös työelämän ja kulttuuripolitiikan edunvalvojien, tutkijoiden ja kehittäjien kanssa. Keskustelujen pohjalta koimme, että työelämän tutkijat ja kehittäjät suhtautuvat Freelance-neuvola-ajatukseen todella kannustavasti ja odottavat sen käynnistymistä. Erityisesti toivotettiin tervetulleiksi anonyymit mielenterveyspalvelut. Digitaalinen matalan kynnyksen Freelance-neuvola voi tarjota henkistä tukea freelancerille, joka muualla pelkäisi menettävänsä kasvonsa.
Työn tekemiseen liittyvät hyvinvointikysymykset kiinnostavat tällä hetkellä paitsi työelämän tutkijoita ja kehittäjiä, myös työmarkkinoita laajemmin. Esimerkiksi työelämässä koettu yksinäisyys koskettaa monia muitakin freelancereiden lisäksi. Työyksinäisyys kasvaa, kun sosiaaliset suhteet eivät vastaa omia yhteenkuulumisen toiveita ja tarpeita. Yksinäisyys työssä voi olla sosiaalista, jolloin kontaktit ja verkostot puuttuvat tai emotionaalista, jolloin luotettava ja läheinen ihminen puuttuu. Työyksinäisyyttä voivat synnyttää työnjärjestelyt ja organisaation luonne. Yksin työskentelevillä freelancereilla on jaettuja työkokemuksia tarjoavia organisaatioita hyvin harvoin.
Yksinäisyyden kokemusten lisäksi muutkin tunteet työelämässä kiinnostavat nykyisin. Esimerkiksi resilienssiä pohditaan yksilön, yhteisön ja prosessin näkökulmista. Freet2030-hankkeessa resilienssi näyttäytyy prosessina, jossa oman toiminnan reunaehtoja pohditaan toistuvasti. Samalla rakennetaan sekä yksilön että organisaation joustavuutta. Oman freelance-työn hallinnan kannalta olisi tärkeää tunnistaa omat ja organisaation jouston rajat ja tuen rakenteet. Tällaisissa kysymyksissä Freelance-neuvola voi olla avuksi, ettei toistuvasti vaadittaisi liikaa joustoa työntekijöiltä.
Yhtenä tavoitteena kehitteillä olevassa Freelance-neuvolassa on, että mallia voi soveltaa muillekin kuin kulttuurialoille. Esimerkiksi terveysalan hybridiyrittäjät ovat todenneet, että luovan alan ongelmat ovat hyvin lähellä heidän työelämäkokemuksiaan. Hoitajakaan ei välttämättä perusta palkkatyönsä oheen omaa toiminimeä siksi, että on aina halunnut johtaa yritystä. Neuvola palvelisi myös heitä. Neuvolan jakaman tiedon avulla voidaan ehkä vaikuttaa työperustaiseen sosiaaliturvaan siten, että turva ulottuisi kattamaan nykyistä paremmin kaikki työn tekemisen muodot.
Missä freelancerin työhyvinvointi kohentuu, eli kuka tarjoaa neuvolapalvelut?
Neuvolan konsepti on nyt valmis, vain toteuttaja ja sijoituspaikka puuttuvat. Neuvolan omistajan pitäisi olla tarpeeksi iso toimija. Valtiolla voisi olla palvelussa keskeinen rooli. Koska muidenkin kuin kulttuurialojen freelancerit tarvitsevat tukea, neuvolan toteutus ylittää Freet2030-hankkeen työmarkkinaosapuolten toimintakentän. Freelance-työssä työmarkkinaosapuolet eivät ole aina selkeitä, vaan toimijan rooli voi olla limittäin työnantaja, työntekijä ja yrittäjä.
Olemme miettineet, voisiko neuvolaa kokeilla esimerkiksi TE-palveluissa tai vaikkapa Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksessa. Myös Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskusta Jotpaa on ehdotettu, samoin Työterveyslaitosta. Yksi vaihtoehto voisi olla eri järjestöjen yhteenliittymä.
Joka tapauksessa olemme saaneet laajaa kannatusta ja kannustusta sille, että neuvolaa kannattaa kokeilla. Työhyvinvoinnin tukeminen auttaa freelancereita jaksamaan ja tekemään työtään niin, että siitä on iloa kaikille muillekin ja yleinen kulttuurihyvinvointi lisääntyy.
Toimiva freelance-neuvonta ja yhteisöllisyyden kokemukset parantavat kulttuurialan freelance-työn tekijöiden ja teettäjien tuottavuutta ja hyvinvointia. Turvatummassa työn tekemisen mallissa kulttuurialan ammattilaiset voivat keskittyä omaan työhönsä ja siinä kehittymiseen.
TÄÄLLÄ hankkeen loppuraportti…
TÄÄLLÄ hankkeen sivu, tietoa taustoista, tavoitteista ja sisällöistä …
