Forum Artisin pääsihteeri Hanna Kosonen ei häkelly, jos hänet sekoitetaan nimikaimaansa, ex-tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososeen. Forum Artisin tehtävänä on kertoa vallanpitäjille taiteen tärkeydestä.
– Haluaisin tehdä Forum Artisista tarpeettoman, toteaa Forum Artisin pääsihteeri Hanna Kosonen.
Näillä näkymin pääsihteerin toive ei ole toteutumassa, sillä Forum Artis ja sen 19 jäsenjärjestöä joutuvat edelleen taistelemaan taiteilijoiden oikeudesta työhön ja heidän etujensa puolesta. Järjestö puolustaa 23 000 ammattitaiteilijan ammatillisia ja sosiaalisia etuja.
Kosonen on sitä mieltä, että myös työnantajina toimivien taide- ja mediaorganisaatioiden olisi siirryttävä maksamaan palkkaa työkorvausten sijaan.
Tällä hetkellä 71-vuotias Forum Artis laatii opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta kulttuurialan eettistä koodistoa, joka julkaistaan vuoden lopussa.
– On ollut mielenkiintoisia keskusteluja, miten koodistoa voitaisiin ottaa mukaan jo taide- ja kulttuurialan rahoitushauissa, jolloin hakija sitoutettaisiin noudattamaan eettistä koodistoa työssään, Kosonen kertoo.
Julkaistavassa dokumentissa käydään läpi muun muassa työolot ja sopimuskäytännöt sekä yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden teemoja eettisyyden kannalta.
– Uskon, että saadaan tuloksia, kun asioista puhutaan ääneen ja samalla ennaltaehkäistään häirintää. Esimerkiksi produktioiden alussa voitaisiin ohjeistaa työryhmää, että täällä ei kerrota rasvaisia vitsejä, Kosonen kaavailee.
Hän haluaisi, että eettistä koodistoa käsiteltäisiin esimerkiksi alan oppilaitoksissa jo varhaisessa vaiheessa.
Korona paljasti kulttuurin aseman
Viimeistään korona paljasti, mikä on taiteen ja kulttuurin asema Suomessa. Forum Artis otti kantaa taiteilijoiden puolesta ja nosti heidän tilannettaan esille ministeriötä myöten.
– Päällimmäisenä tunteena oli suru etenkin esittävien taiteiden tekijöiden kamppailusta toimeentulostaan sekä sivistykseen kohdistuneesta ylenkatseesta. Viesti tuntui olevan, että me emme ole tärkeitä, Kosonen toteaa.
Hänen mielestään myös valtiovallan tasolla näkyy, miten taiteeseen ja kulttuuriin suhtaudutaan. Pelkästään kuluvalla hallituskaudella vuodesta 2019 tiede- ja kulttuuriministerin pallilla on istunut jo neljä Keskustapuolueen kokelasta: Hanna Kosonen, Annika Saarikko, Antti Kurvinen ja tuoreimpana Petri Honkonen. Kosonen sijaisti Saarikkoa tämän vanhempainvapaan ajan.
Forum Artisin Kosonen pitää ministeripaikan vaihtuvuutta merkkinä sen alempiarvoisesta asemasta poliitikkojen arvoasteikolla. Pesti lienee myös odottelupaikka houkuttelevimpiin tehtäviin. Saarikko ponnisti tiede- ja kulttuuriministerin paikalta valtiovarainministeriksi, Kurvinen maa- ja metsätalousministeriksi. Kosonen toivoo tiede- ja kulttuuriministeriksi henkilöä, joka sitoutuisi tehtäväänsä sekä kehittäisi hallinnonalaa ja kulttuurin kenttää.
– Korona-aika teki selväksi myös oman kielemme ja kulttuurin tärkeyden kansalaisille. Eihän itsenäisellä valtiolla ole muuta merkitystä kuin oman kielen ja kulttuurin puolustaminen, Kosonen sanoo.
Avantgarde vie eteenpäin
Usein näkemykselliset ja uutta luovat taiteilijat joutuvat aloittamaan kaikin tavoin marginaalista. Vaikka rahoittajat uskoisivat avantgardistiseen taiteeseen, yleisö ei välttämättä uskalla ottaa riskiä. Kosonen toteaa, että esimerkiksi nykytaidemusiikin konsertin myyminen suurelle yleisölle on vaikeampaa. Yleisö menee helpommin kuuntelemaan tuttuja klassikoita kuten Mozartia ja Sibeliusta.
– Jos pelkällä nykytaidemusiikilla halutaan täyttää Musiikkitalon iso sali, täytyy mukana olla isoja nimiä.
Kososen mukaan ilman rohkeita taiteilijoita taide ja kulttuuri eivät kehity ja etene.
– Siksi profiloidun mielelläni pienen ja köyhän taiteilijan puolestapuhujaksi.
Uudistettavaa riittää
Korona on hävinnyt Ukrainan sodan vuoksi uutisista, mutta tauti ei ole hävinnyt.
– Forum Artis ajaa tartuntalain uudistusta. Uusi pandemia voi tulla koska vain, siksi lainsäädännön tulisi perustua konkretiaan ja vaikuttavuuteen.
Myös taiteilijoiden työmarkkina-aseman selkeyttämiseen Forum Artisilla on ehdotus. Kososen mukaan työntekijän työeläkkeen yhdistelmävakuutus voisi olla yksi ratkaisu. Taiteilijoilla on riski joutua vahinkoyrittäjiksi. Tilanteeseen joutuu, jos taiteilija luulee olevansa palkkatyössä, mutta työnantaja maksaakin hänelle työkorvausta. Työkorvauksesta ei makseta työnantajan vastuulla olevia sivukuluja, kuten työeläkemaksuja. Taiteilijalle voi tulla täytenä yllätyksenä, kun häneltä jälkeenpäin vaaditaan maksettavaksi yrittäjän eläkevakuutusmaksua, YEL:iä.
Kosonen on sitä mieltä, että myös työnantajina toimivien taide- ja mediaorganisaatioiden olisi siirryttävä maksamaan palkkaa työkorvausten sijaan.
