Elokuun pääkirjoitus 2022, Anne Saveljeff
Maan hallitus esittää palkansaajien työssäoloehtoa ”euroistettavaksi”, jolloin oikeus työttömyyskorvaukseen sekä korvauksen suuruus määriteltäisiin tulojen perusteella. Tehtyjen työtuntien tarkastelusta luovuttaisiin.
Työssäoloehto on työttömyysturvan keskeisimpiä käsitteitä. Tällä hetkellä työssäoloehtoa tarkastellaan viikkotasolla ja se täyttyy kaikilta niiltä viikoilta, jolloin palkansaaja on työskennellyt vähintään 18 tuntia ja saanut kohtuullista palkkaa esimerkiksi yleissitovan työehtosopimuksen mukaan. Euroistamisen myötä viikottaisilla työtunneilla ei olisi merkitystä, vaan tarkasteltaisiin tuloja kuukausitasolla. Työssäoloehto karttuisi kaikilta niiltä kuukausilta, jolloin palkansaaja ansaitsee vähintään 844,-/kk. Työssäoloehtoa karttuisi puoli kuukautta, jos kuukausiansiot olisivat 422–843,-/kk.
Esityksessä on hyvää ja huonoa. Tuntien kyttäämisestä luopuminen on hyvä asia. Se helpottaisi ja nopeuttaisi hakemusten käsittelyä. Työttömyysturvan piiriin pääseminen myös helpottuisi, kun vähimmäistyötunteja ei enää vaadittaisi.
Huono asia on se, että muutos kohdistuu rajuimmin niihin, joilla ei ole kokoaikaista hyväpalkkaista työtä. Eli niihin, joille on tarjolla satunnaista ja sirpalemaista työtä, kuten pätkä- ja keikkatöitä tekevät, nollatuntisopimuksiin pakotetut, osa-aikaiset ja pienipalkkaiset naiset. Heidän työttömyyskorvauksensa pienenisi. Ongelmallisia ovat ne kuukaudet, jolloin työtä on tarjolla vain vähän.
Hallituksen esityksessä todetaan näin:
”… muutos laskisi päivärahojen tasoa arviolta keskimäärin 1,9 prosenttia kaikkien ansiopäivärahan saajien keskuudessa. Sellaisilla henkilöillä, joihin muutos kohdistuu, eli niillä, joilla työssäoloehto kertyy useammasta työjaksosta, päivärahat laskisivat kuitenkin keskimäärin noin 6 prosenttia. Tämän ryhmän sisälläkin vaikutuksissa on todennäköisesti erittäin suurta hajontaa, ja yksittäisen henkilön kohdalla muutos voi olla huomattavasti suurempikin.”
Teme on erittäin huolissaan määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevien asemasta muutoksessa, sillä luovilla aloilla heitä on paljon. Esittävän taiteen, elokuva- ja tv-tuotantojen sekä tapahtumatuotannon parissa keikkailevia on noin puolet Temen jäsenistä. Esimerkiksi temeläisistä ohjaajista ja tanssitaiteilijoista 80-90 % on freelancereita eli lyhyissä määräaikaisissa työsuhteissa työskenteleviä. Heidänkö pitää maksaa uudistuksen säästöt siksi, että heille ei ole tarjolla kokoaikaista työtä?
Uudistuksen säästökohteiden lisäksi aikataulu mättää
Hallituksen esitys on juuri nyt lausunnolla 12.8. asti. Kesälomista huolimatta esitys saa toivottavasti paljon lausuntoja ja poliittinen keskustelu vilkasta. Euroistaminen on iso muutos ja työttömyyskassoilla olisi kova urakka saada kaikki valmiiksi ennen vuoden vaihdetta. Niiden pitäisi muuttaa koko ”laskentatapansa” tietokoneohjelmia myöten, testata niiden toimivuutta ja kouluttaa henkilöstönsä muutamassa kuukaudessa.
Kipein ja huolestuttavin asia muutoksessa on heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien tilanteen heikentäminen entisestään. Tätä Teme ei voi hyväksyä. Varsinkin, kun tämä työntekijöiden joukko, joka työskentelee muilla ehdoilla kuin kokoaikaisen työn turvin, kasvaa tulevaisuudessa.
Ilman korjausliikkeitä muutos on epäreilu ja kaukana yhdenvertaisuudesta. Samoilla linjoilla on myös Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK. Korjausliikkeiden suunta ja sisältö ovat tärkeä ja ajankohtainen poliittinen kysymys, johon Teme ja SAK haluavat osallistua.
