Ohjaaja Elina Lajunen seuraa temeläisen ammattilaisen työtä toisen ammatin edustajan silmin. Nyt seurattavana on Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liiton toiminnanjohtaja Karola Baran.
-Haluamme kehittää temeläisten työelämää paremmaksi riippumatta siitä, missä muodossa jäsen työskentelee. Työelämän pitää olla sellaista, että ihmiset pysyvät työkykyisinä ja hyväkuntoisina eläkeikään saakka. Valitettavasti ongelmia riittää. Pikkuhiljaa eteenpäin, niin tämä työ on ajateltava, Karola pohtii hyväntuulisesti.
Tapasin Karolan syyskuussa 2020 Zoom-palaverissa ja toisen kerran tammikuussa 2021 pakkassäässä Nurmijärvellä Karolan kotona. Temen toiminnanjohtajan paletti on iso. Työhön kuuluu laajoja kokonaisuuksia, sopimuksia ja toiminnan rakenteita, niiden luomista ja kehittämistä sekä jatkuvaa kommunikointia jäsenten, yhteistyöjärjestöjen, virkamiesten, poliitikkojen ja muiden päättäjien kanssa.
Karolan ajatukset ulottuvat laajalle jäsenistön hyvinvointiin ja työskentelyolosuhteisiin. Yksityiskohdat ja nykyhetki ovat tärkeitä, mutta ote on vahvasti tulevaisuudessa siksikin, että asiat kehittyvät hitaasti ja pienissä erissä. Toiminnanjohtajan työtä suuntaa jäsenten tekemä työ, kun nämä rakentavat tanssiesityksiä, työpajoja, dramatisointeja, elokuvan lavastuksia ja teatterin tarpeistoa.
Korona-aika on osoittanut, miten merkityksellistä ja kipeästi kaivattua taide ja kulttuuri ovat.
Karola aloitti opinnot kasvatustieteistä ja opiskeli sen jälkeen lakimieheksi. Työelämässä ennen Temen toiminnanjohtajan pestiä hän ehti olla taidetoimikunnan pääsihteeri, Gramexin lakimies, lakimiehenä Suomen teatterit ry:ssä, Teoston hyvitysmaksuyksikön johtaja, Kansallisteatterissa talous- ja hallintopäällikkö sekä Suomen kääntäjien ja tulkkien liitossa toiminnanjohtajana.
-Minulla on ollut hirmu kiva työura, olen saanut tehdä mielenkiintoisia asioita. Tykkään uuden oppimisesta ja elinikäisen oppimisen mahdollisuus on minulle tärkeä. Pidän ongelmien ratkomisesta ja haluan edistää työntekijöiden työehtoja ja kehittää asioita parempaan suuntaan, olla pienemmän ja heikomman puolella. Tämä on ollut minulle tärkeää jo opiskeluajoista lähtien, Karola kertoo.
– Viime kesänä vedimme hengästyttävän remonttisession yhdessä 80-vuotiaan äitini kanssa. Hän jäi leskeksi vuosi sitten ja oli huolissaan, voiko asua enää itsekseen omakotitalossa. Remontointi oli todella hauskaa, vaikka olimme molemmat osaamisalueemme ulkopuolella. Katsoimme YouTubesta miten eri työvaiheet pitäisi tehdä. Välillä oli olo, että me ei osata tätä, mutta kaikki asiat kuitenkin ratkesivat. Äidillä oli yllättäen osaamista asioissa, joissa minä olin sormi suussa. Yhdessä tekeminen oli antoisaa ja remontointi palkitsevaa molemmille. Sehän on vähän sama kuvio kuin ammattiliitossa. Yhdessä kun tehdään ja mietitään, pyritään järkeviin tavoitteisiin, voitetaan haasteita, niin hyvä tulee. Kun on motivoitunutta porukkaa ympärillä, asiat tapaavat järjestyä.
Työelämä on muuttunut paljon. Yhä useampi on freelancer, osa-aikatyö yleistyy eikä palkalla tule toimeen. Uusi tendenssi on tarjota työkorvausta tilanteissa, joissa ennen maksettiin palkkaa.
Kevät, korona ja poikkeuslainsäädäntö toivat paljon kysymyksiä, joihin piti luoda aivan uudet ratkaisut ja toimintamallit. Maaliskuusta 2020 lähtien Karola on työskennellyt pääasiassa etänä. Karola asuu omakotitalossa ja lapset ovat jo muuttaneet kotoa pois, joten etätyölle on hyvät olosuhteet. Työpiste siirtyy työhuoneesta keittiönpöydän ääreen ja olohuoneeseen.
-Tehtiin paljon yhteistyötä työnantajaliittojen kanssa siitä, miten pitää toimia. Kaikki kevään TES-neuvottelut siirtyivät Zoomiin. Niiden lisäksi oli koronaan liittyviä palavereja, nekin Zoomissa. Käytännössä olin päivittäin pahimmillaan kokouksissa klo 8-22, Karola kertoo.
Temen puheenjohtajan Atro Kahiluodon johtamia hallituksen kokouksia edeltää työvaliokunnan kokous, joissa Karola on mukana. Työvaliokunta valmistelee asioita hallitukselle. Monitahoisten ja käsittelyaikaa vaativien asioiden kohdalla valmistelu on tarpeellista ja se helpottaa ja nopeuttaa hallituksen työskentelyä. Työvaliokunta käy läpi vaihtoehdot, miettii parhaat ratkaisut, esittää ja perustelee ne. Isona asiana syyskuussa oli jäsenmaksu ja jäsenmaksupalautus jäsenjärjestöjen käyttöön. Viimeksi jäsenmaksuja on muokattu viisi vuotta sitten.
Muita syyskuussa työpöydällä olleita asioita olivat mm. Yleisradion vakituisia pukusuunnittelijoita ja lavastajia koskeva työehtosopimus, Kopioston av-korvaukset ja Suomen hallituksen käynnistämä Työelämän hyvinvointi 2030 -hanke. Teme haki hankerahaa av-alalle yhdessä elokuva- ja tv-alan toimijoiden kanssa sekä esittävän taiteen pariin toisella hankkeella yhdessä Suomen teatterit ry:n kanssa.
Tekijänoikeuksiin liittyvä työ työllistää Karolaa melko paljon. Hän on Kopioston hallituksen varapuheenjohtaja, av-jaoston ja av-lisensiointiryhmän puheenjohtaja sekä osallistuu parin pienemmän työryhmän työskentelyyn. Av-alalla on viime vuosina ollut vireillä paljon ajankohtaisia tekijänoikeuksiin liittyviä asioita ja ne koskettavat merkittävää osaa Temen jäsenistä.
-Työelämä on muuttunut paljon. Yhä useampi on freelancer, osa-aikatyö yleistyy eikä palkalla tule toimeen. Uusi tendenssi on tarjota työkorvausta tilanteissa, joissa ennen maksettiin palkkaa. Lainsäädännössä on todella paljon ongelmia sosiaaliturvaan ja työttömyysturvaan liittyen. Sosiaaliturva pelittää parhaiten, jos työskentelee vakituisessa kokoaikaisessa työsuhteessa, mutta järjestelmä pitää saada toimimaan kaikkien osalta. Teen paljon yhteiskunnallista vaikuttamistyötä, jossa enimmäkseen perustelen, miksi kulttuuria ja taidetta on järkevä rahoittaa. Tuomme Temessä esiin muitakin alan epäkohtia sekä ratkaisumalleja. Näitä näkemyksiä on meidän lausunnoissa. Lisäksi esitimme omissa hallitusohjelmatavoitteissamme viime edustakuntavaalien alla sellaisia akuutteja kysymyksiä, joihin poliitikkojen tulisi puuttua. Niistä puhumme valiokunnissa, puolueille ja yksittäisille kansanedustajille aina, kun sopiva tilaisuus saadaan. Politiikkaan ja lainsäädäntöön vaikuttaminen on hidasta työtä. Työttömyysturva on hyvä esimerkki laista, jota ei muokata kokonaisuudessaan, vaan muutetaan yhtä kohtaa kerrallaan. Joka kerta jää jotain korjattavaa.
Karola oli mukana kulttuurin valtionosuusjärjestelmän (VOS) uudistusta pohtivassa viimeisessä työryhmässä. Tehtävänä oli käydä läpi ne kohdat, joissa ensimmäisen työryhmän mietintö oli saanut eniten ristiriitaista palautetta. Piti pyrkiä siihen, että saadaan aikaan ongelmakohdat ratkaiseva uusi esitys ja vieläpä annetussa talousraamissa. Ministeriö järjesti alan kuulemisia, pieni työryhmä palaveerasi ja kävi asioita tehokkaasti läpi. Lopulta saatiin sellainen hallituksen esitys, jonka alalla toimijat hyväksyivät ja joka eteni laiksi asti.
-Oli palkitsevaa, että me onnistuttiin siinä, Karola hymyilee.
Työnantajien ja työntekijöiden yhteiset kehityshankkeet ovat aina hyviä. Alan ongelmien ratkaiseminen yhdessä tuo molemmille osapuolille syvempää yhteisymmärrystä alasta. Myös luottamus kasvaa. Sillä on merkitys yksilöiden välillä, mutta myös liittojen välillä. Kun ymmärretään ja arvostetaan toisen osapuolen tarpeita, luotetaan osaamiseen ja kuullaan miksi joku asia on toiselle tärkeä, ratkaisujen löytäminen vaikeisiinkin asioihin on helpompaa.
-On ilahduttavaa, kun pystyy argumentoimaan tärkeänä pitämänsä asiat niin, että toinen osapuoli vakuuttuu niistä. Esimerkiksi työehtosopimusneuvotteluissa on kaksi sopijapuolta, joilla on omat intressinsä. Parhaimmillaan saadaan aikaan työehtosopimus, joka hyvällä tavalla huomioi juuri sen alan työehdot – mutta se ei synny helposti, vaan on prosessin tulos. Elokuva- ja tv-tuotantoja koskevan työehtosopimuksen kohdalla saatiin jaksotyössä työpäivän maksimimittaa vähennettyä viime TES-kierroksella tunnilla, 13 tunnista 12 tuntiin. Se on hieno parannus. Vuorokautinen lepoaika nousi tunnilla! Työehtosopimukset ovat instrumentteina hitaita ja ennustettavia, mikä on niiden vahvuus. Neuvottelutavoitteiden on oltava riittävän realistisia menestyäkseen. Silti työnantajaliitto voi olla haluton muuttamaan työehtosopimusta tai haluaa siihen päinvastaista kehitystä, Karola kuvailee.
Etätyöskentely sai Karolan myös miettimään, mitä koulutuksia jäsenistölle voi tarjota etänä.
-Teattereiden kokonaistyöaika herätti keskustelua, sillä sitä on eri teattereissa sovellettu eri tavoin, joista kaikki eivät vastaa alkuperäistä tarkoitusta. Päätimme järjestää tästä koulutustilaisuuden etänä yhdessä asianajaja Perttu Turun kanssa.
-Huono sopimus on huono asia ja se heijastuu myös työhön. Hyvä sopimus ennaltaehkäisee ongelmien syntymistä tehokkaasti. Kannattaa siis valmistautua neuvotteluun, miettiä mitä ehdottaa, mitkä ovat omat rajaehdot, mitä ei missään nimessä halua ja mitä taas ehdottomasti tarvitsee. Perustelu on tärkeää! Kun osaa selittää näkemyksensä, niin toinen sopijapuoli hahmottaa mitä ajat takaa ja miksi ja hän saattaa lämmetä ehdotuksillesi.
Temen toiminnanjohtajana Karolan työaika on vaihteleva ja jokainen päivä on erilainen.
-Työ on kokonaisvaltaista ja esimiestehtävissä työ usein venyy. Asiat pitää saada valmiiksi, niistä innostuu ja niitä ajattelee milloin missäkin. Kevät oli aika hurja koronan ja TES-neuvottelujen takia. Silloin päätin, että yritän vähän pitää kiinni työajoista, jotta tulisi myös palautumisjaksoja. Palaudun parhaiten perheen kanssa puuhaillessa. Mieheni Michaelin kanssa katsomme paljon elokuvia. Hän on ohjaaja, dramaturgi ja näytelmäkirjailija, eli alalla töissä. Olemme sopineet jo kauan sitten, että emme puhu työasioista kotona ja aika hyvin se on pitänyt. Minulla on kaksi suomenhevosta yhdessä nuorimman tyttäreni Agneksen kanssa. Teen tallitöitä, lapioin hevonkakkaa, korjaan aitaa, raahaan heinää, täytän hevosten vesiastioita, ulkoilen paljon ja tykkään juosta lenkkejä. Minulla on myös ensimmäinen lapsenlapsi, ihana pikkutyttö Tyyni, jonka kanssa retkeillään ja leikitään paljon.
Vapaapäivä Nurmijärvellä suomenhevosten kanssa
Karolan suomenhevosiin tutustun tammikuussa Nurmijärvellä. On Karolan vapaapäivä. Kahden tamman laumaan kuuluvat Peli Vietti eli Viiru sekä Ebba Eloisa. Hevoset seisoskelevat laitumella lumelle levitetyn heinäpaalin ympärillä. Niiden turkki on pörhöllään. Karva toimii samaan tapaan kuin linnuilla höyhenet. Karvojen väliin kertyy ilmaa ja jos päälle sataa lunta, se ei imeydy karvapeitteen alle.
-Hevoset pysyvät kuivina hyvinkin kostealla säällä. Suojaan ne hakeutuvat vain ukkosella ja kovalla helteellä, Karola kertoo.
-Hevoset juo kymmeniä litroja vettä vuorokaudessa. On kiva, ettei tarvitse kantaa vettä, Karola nauraa ja esittelee kirkkaan vihreää vesiletkua, josta tulee mieleen viidakko ja liaanit.
Viemme Viirun ja Ebban kävelylle. Karola taluttaa Ebbaa ja tytär Agnes Viirua.
-Tämä on hirvittävän opettavainen ja rentouttava harrastus. Ebba tuli minulle 3-vuotiaana varsana. Se oli iso ja dynaaminen. Olin oman osaamiseni äärirajoilla, mutta me olemme selvinneet yhdessä – varmasti myös siksi, että Ebba on niin kultainen. Hevoset ovat vahvoja eläimiä. Niiden kanssa on pakko keskittyä ja olla ajatuksella mukana, ja se on rentouttavaa.
Pysähdymme, Karola solmii kengännauhat. Pakkaslumi narskuu kenkien alla.
-Hevoset ovat opettaneet minulle johtajuutta ja etenkin pitkäjänteisyyttä. Ei saa hötkyillä ja on pakko ennakoida. Hevonen on pakoeläin ja vaihtaa nopeasti maisemaa, ellei johtajalla ole homma hanskassa. Niiden kanssa käy huonosti, jos itse kauhistuu tai pelkää.
Karola sukii Ebban otsatukkaa ja pohtii hevosten käyttäytymistä. Kun laumaan tulee yksikin uusi hevonen, siihen muodostuu uusi hierarkia. Sitä on mielenkiintoista seurata. Jos luulee, että hevonen käyttäytyy tietyllä tavalla, ei se välttämättä teekään niin. Tästä todisteena kävelyretken päätyttyä, kun Karola ja Agnes laittavat hevosia aitaukseen laitumelle, Ebba päättääkin karata.
-Ebba! Voi perkele! Näin saattaa käydä, hän toteaa.
Ebba juoksentelee hetken kotipihalla, mutta pysähtyy sitten talon toiselle puolelle aidan viereen Viirun eteen. Hevoset haluavat toistensa luokse. Niillä on paljon tilaa ja oma aitaus antaa turvan ja rajat.
Karolalla on vapaapäivä, mutta työasiasiat ovat mielessä, ajatukset prosessoituvat omia aikojaan. Mielessä ovat freelancereiden ansionmenetykset, joista Karola on puhunut Muusikoiden liiton puheenjohtajan Ahti Vänttisen kanssa. Korona-aikana taidelaitokset ovat saaneet koronatukea, mikä tietysti on hyvä asia, mutta tuki ei valitettavasti ole valunut freelancereille (Lue Ylen uutinen tästä 7.3.2021). Koska valtiovallan rajoitukset ovat estäneet esitystoiminnan jo kuukausien ajan, on freelancereilla todella vaikeat ajat. Tästä on kirjelmöity OKM:ään. Myös SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan kanssa on puhuttu asiasta. Tähän palataan myös maanantaina työvaliokunnan kokouksessa.
-Tarttis saada lisää rahaa! Ja pätevät perustelut, tilastoja ja lukuja. Ministeriöissäkään ei tiedetä eri alojen toiminnasta yksityiskohtaisella tasolla, ellei heille anneta tietoa ja laskelmia. Tätä tietoa me kokoamme. Tiedonkeruu on haastavaa, kun koronatilanne vaihtelee henkilöittäin. Osalla on apurahoja, mutta monet ovat sulkutoimien takia kokonaan ilman töitä. Temeläisistä 70 % on ETTK:n työttömyyskassassa ja saa sitä kautta edes työttömyysturvaa, mutta kaikki eivät saa. Apua on saatava erityisesti freelancereille! SAK kuunteli temeläisiä ja sen tavoitteissa vuoden 2021 kehysriiheen on, että työttömyyspäivärahan enimmäisaikaa pidennetään väliaikaisesti 100 päivällä koronan aiheuttaman pitkittyneen työttömyyden vuoksi. Toivottavasti asia etenee.
-Osa jäsenistä kokee olevansa mökkihöperönä kotona. Ne jotka ovat hiukankin päässeet töidensä pariin, ovat täpinöissään. Työn arvo ja tarve todella näkyy. Toivottavasti tilanne pian helpottaa. Korona-aika on osoittanut, miten merkityksellistä ja kipeästi kaivattua taide ja kulttuuri ovat, Karola toteaa.
Vapaapäivän ohjelmaan kuuluu vielä ruoanlaittoa. Karolan mies Michael on hyvä kokki. Lauantain ruokalistalla on kasvisruokia Yotam Ottolenghin ja Sami Tamimin reseptien innoittamana.
-Joskus kokkaamme yhdessä, mutta usein hän antaa minulle listan ruoka-aineista, käyn kaupassa ja hän laittaa ruokaa. Mainio työnjako, Karola hymyilee.
