Eeva-Johanna Eloranta: Kulttuuri tarvitsee lisää lobbausta

Päättäjien pakeilla -sarjassa kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta, SDP.

Eeva-Johanna Eloranta on kolmannen kauden kansanedustaja Varsinais-Suomesta. Tunnen hänet jo viime kaudelta, jolloin molemmat toimimme taiteilijoiden ja kansanedustajien Arkadia-seuran johtokunnassa – minä johtokunnan varajäsenenä ja  Eloranta johtokunnan puheenjohtajana. Koko kansanedustajana oloaikansa Eloranta on kuuluut sivistysvaliokuntaan ja nyt hän on sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja. Hän on koulutukseltaan filosofian ja valtiotieteen maisteri. Oppiaineina on ollut kulttuurihistoria ja sosiaalipolitiikka. Eduskunnassa hänet tunnetaan vahvana kulttuurin, taiteen ja luovien alojen puolestapuhujana.

Mikä on taiteen merkitys teille?

Nykyään kaikki tapahtuu somessa ja niinpä minäkin viime syksynä joukkoistin facebook-kavereitani pohtimaan  taiteen merkitystä. Ja sitähän löytyi. Taiteella on meille kaikille merkitys. Eräs heistä kuvaili taiteen merkitystä näin: ”Taide ja kulttuuri haastaa kokijaa mietiskelyyn ja keskusteluun. Tässä nykyisessä pinnallistuvassa elämäntavassa hetkeen seisahtuminen on entistäkin tärkeämpää. Taide voi tuoda esille ajankohtaisia ilmiöitä. Mitä on välinpitämättömyys, yksinäisyys tai ulkomaalaisuus? Esteettinen kokemus itsessään on myös keskeistä. Vaikkapa taideteoksen tai arkkitehtonisen tilan kokeminen on vastaava tunnetila kuin lukiessa kiinnostavaa kirjaa tai kuunnellessa mielenkiintoista musiikkia. Kaikkea ei tarvitse kuitenkaan selittää – tunne riittää.”

Tähän ajatukseen on helppoa yhtyä. Hetkeen seisahtuminen on entistäkin tärkeämpää. Enemmän pitäisi löytää aikaa taiteen kokemiselle. Haaveenani on, että pääsisin itse myös maalaamaan ja käyttämään luovuutta.

Mikä on taiteen merkitys yhteiskunnalle?  

Taide toimii myös historian ja yhteiskunnan heijastajana. Se tuo merkityksiä elämään ja avaa mahdollisuuden nähdä todellisuus luovasti erilaisista näkökulmista. Erityisen tärkeää tämä on lapsille ja nuorille, sillä nopeasti muuttuvassa ja monimutkaistuvassa nykymaailmassa kyky ajatella luovasti on yksi tärkeimmistä voimavaroista. Taide mahdollistaa myös elämänikäisen oppimisen ja kokemusmaailman rikastamisen. Taiteen mahdollisuudet tukea ihmisarvoista elämää, terveyttä ja hyvinvointia ovat lähes mittaamattomat.

Vaikka kulttuuri on valtion ja kuntien budjeteissa pieni kokonaisuus, on se koko kansakunnan identiteetin ja hyvinvoinnin kannalta suuri asia. Jokaisella ikään, asunpaikkaan ja varallisuuteen katsomatta tulisi olla mahdollisuus kokea ja harrastaa kulttuuria ja taidetta. Kulttuurin saavutettavuutta tuleekin parantaa.

Taide ja kulttuuri tuovat sisältöä elämään ja lisäävät henkistä hyvinvointia, mutta kulttuuria kokeva voi paremmin myös fyysisesti, kertovat tutkimukset. Taiteella tosiaankin on itseisarvo merkitysten luojana. Eikä sen tarvitse todistella oikeutustaan talouskasvulla tai millään muullakaan. Haluan kuitenkin tuoda esille taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset, jotka ovat jääneet liian vähälle huomiolle. Niiden moninaiset hyvinvointivaikutukset pitäisi tunnistaa ja ottaa huomioon nykyistä paremmin. Maailman terveysjärjestö WHO julkisti vastikään ensimmäisen taiteen, terveyden ja hyvinvoinnin yhteyksiä käsittelevän laajan tutkimusraporttinsa, jossa 900:aan tutkimusjulkaisuun viitaten todettiin taiteen voivan auttaa sekä sairauksien hoidossa että myös psyykkisen terveyden edistämisessä.

Muistetaanko taidetta muuta kuin juhlapuheissa?

Kyllä sitä muistetaan muutenkin, mutta se vaatii myös kulttuuri- ja taidekentän toimijoilta uutteraa ja ahkeraa lobbaamista, että asia tulee kuulluksi. Hyvänä esimerkkinä voi käyttää Sanastoa, joka teki hartiavoimin töitä ja lobbasi kirjailijoiden lainauskorvausten puolesta ja viime kaudella se saatiin nostettua pohjoismaiselle tasolle. Politiikan maailma on sellainen, että kuka huutaa eniten, niin se saa eniten. Se vaatii lobbaamista, lobbaamista ja lobbaamista.

Miten pystyisimme lisäämään taiteen rahoitusta?

 Valtion budjetissa on tälle vuodelle merkittäviä lisämäärärahoja kulttuurin ja taiteen perusrahoitukseen. Me emme ole suomalaisessa yhteiskunnassa kuitenkaan riittävässä määrin vieläkään ymmärtäneet taiteen ja kulttuurin merkitystä. Kulttuuri, taide ja luovat alat luovat ekosysteemin, johon panostaminen kannattaa. Kulttuurin ja taiteen saatavuutta, kulttuuripalvelujen monipuolisuutta, yleisöpohjaa ja koko toimialan kasvua pitää tukea.

On hyvä muistaa, että luovien alojen kasvupotentiaali on valtava, kun katsoo Suomen BKT-osuuksia. Kulttuuri ja taide tukevat talouskasvua. Tälläkin hetkellä kulttuurilla on merkittävä rooli kansantaloudessa, sillä meillä Suomessa sen osuus kulutuksesta on reilut 4% ja työllisistä hieman yli 3%. Meidän tulee tavoitella kulttuuribudjetin nousua 1%:iin nykyisen 0,8%:n sijaan, jotta kulttuuritalous saadaan kasvamaan ripeämmin.

”2% taiteelle ja kulttuurille valtion budjetista” on Temen tavoite ja utopia. Koko taideala on tavoitellut yhtä prosenttia jo 10 vuotta, mutta se on yhä edelleen 0,8%:ssa. Jos olisitte itsevaltias, miten parantaisitte tilannetta? 

 ”2% taiteelle ja kulttuurille valtion budjetista” on kaunis utopia. Pikkuhiljaa mennään kohti sitä yhtä prosenttia. On todella tärkeä, että tästä puhutaan ja jaksetaan puhua. Kun puhutaan taiteen rahoituksesta, niin pitäisi muistaa korostaa sen vaikutuksia työllisyyteen ja kansantalouteen. Kulttuuri- ja taidealat ovat mitä suurimmissa määrin työvoimavaltaisia aloja.

Taiteen harrastaminen ja taidekasvatus ovat erittäin tärkeitä, mutta Teme edustaa ammattimaista taiteellista työtä ja opettamista. Miten pystytään huolehtimaan ammattitaiteilijoiden asemasta?

Viime kaudella oli käsittelyssä laki kuntien kulttuuritoiminnasta ja pykälään lisättiin myös se ammattimainen taide. Kulttuurin harrastustoiminta ei saa ajaa ohi ammattitaiteesta kuntien kulttuuritoimissa.

Mitä sanotte taiteen saavutettavuudesta?

Meidän tulee mahdollistaa se, että kaikilla olisi mahdollisuus nauttia taiteesta jo lapsena. Taiteeseen kasvamisen pitää alkaa jo varhain ja varhaiskasvatussuunnitelmien sisältöjä mietittäessä tulee nostaa esiin jokaisen lapsen oikeus monipuoliseen kulttuuriin, taide-elämyksiin ja taidekasvatukseen niin vastaanottajina kuin tekijöinäkin. Samalla toivotamme tervetulleeksi taidepedagogit ja taiteilijat myös päiväkoteihin.

Millaisia terveisiä lähetätte Temen jäsenille?

 Hyvää alkanutta vuotta ja uutta vuosikymmentä Temen jäsenille. Ilman teitä maailma olisi paljon harmaampi paikka. Ja lopuksi: muistakaa lobata taiteen puolesta.