Av- ja elokuva-ala vaatii tasa-arvoa ja moninaisuutta

Tasa-arvo, sukupuolten moninaisuus ja muu diversiteetti puhuttavat audiovisuaalista- ja elokuva-alaa. Parhaillaan Euroopan sosiaalirahaston rahoittama, Aalto-yliopiston ja Women in Film and Television Finland ry:n toteuttama Action!-hanke ajaa naisten yhdenvertaisuutta. Tuotannot ovat keskeisessä asemassa, miten moninaisuutta esitetään.

 Diversiteetti eli moninaisuus alkaa olla maailmalla kuuma puheenaihe av- ja elokuva-alalla, toteaa Women in Film and Television Finland ry:n (WIFT Finland) toiminnanjohtaja, juristi Eeva-Sofia Anttonen.

– Jos tuotantoyhtiö haluaa kansainvälistyä, niin sen pitäisi huomioida tuotannoissaan muun muassa sukupuolijakauma, vähemmistöt ja intersektionaalisuus, hän sanoo.

#metoo-kampanja toi esiin räikeitäkin epäkohtia, jotka liittyivät epäasialliseen käytökseen ja seksuaaliseen häirintään av- ja elokuva-alalla. Lisäksi naiset ovat aliedustettuina alan teknisissä ammateissa. Ylipäätään av- ja elokuva-ala kärsii samanlaisista ongelmista kuin työelämä yleensä: ammattien voimakkaasta segregaatiosta eli sukupuolisesta eriytymisestä, naisalojen heikommasta palkkatasosta ja että naiset tekevät enemmän määräaikaisia työsuhteita kuin miehet. Erityispiirteenä on av- ja elokuva-alan mystifiointi ja ”armeijamainen” kulttuuri, jossa miehet käskevät ja muut tekevät ilman kyseenalaistusta, kertovat asiantuntijat.

Anttosen mielestä on erittäin tärkeää saada tutkittua tietoa av-alan tasa-arvotilanteesta. Yksittäisiä tutkimuksia on ollut ja niiden tulokset ovat tuoneet esiin alan suuria ongelmia. Valitettavasti aihetta ei ole tutkittu riittävästi ja erityisesti tutkimuksen jatkuvuus on haaste. Siksi WIFT Finlandilla on meneillään av-alan sukupuolentutkimuksen projekti, jonka ensisijainen tavoite on kartoittaa tahoja (mm. yliopistot), jotka voisivat edistää alan tutkimusta. Tätä projektia johtaa WIFTin erikoistutkija, valtiotieteen tohtori Tarja Savolainen.

Tasa-arvotyökalu auttaa tuotantoja

Järjestö kehittää parhaillaan tuotantoyhtiöiden ja tuotantojen käyttöön erityistä digitaalista tasa-arvotyökalua. Työkalu antaa eväitä tasa-arvoisen tuotannon suunnitteluun. Käytännössä elokuvaprojektin suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat henkilöt syöttävät vastaukset työkalun esittämiin tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskeviin kysymyksiin. Työkalussa kysytään esimerkiksi, miten tärkeitä ovat hahmon tietty sukupuoli tai muut ulkoiset tekijät tarinan kannalta. Tavoitteena on saada tuotannon suunnittelijat pohtimaan hahmojen moninaisuutta ja välttämään stereotypioita.

– Tietenkään ei oleteta, että tuotannosta tulisi sataprosenttisesti tasa-arvoinen, mutta työkalun avulla tasa-arvoa voi edistää. Työkalun tarkoitus on helpottaa työnantajia edistämään tasa-arvoa lain asettamien raamien puitteissa. On nimittäin muistettava, että tasa-arvolaki (6 §) edellyttää niin pieniä kuin suuriakin työnantajia, edistämään tasa-arvoa. Mutta se on tehtävä huolellisesti, ettei vahingossa syyllisty esimerkiksi miesten syrjintään, Anttonen sanoo.

Tasa-arvotyökalulla voi laatia projektikohtaisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Suunnitelman tarkoituksena on herättää pohtimaan ja suunnittelemaan tuotannon sisältöä, työsuhteita ja työturvallisuutta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmista. Työkalulla pyritään auttamaan alan toimijoita, ei rajaamaan taiteen tai elinkeinovapautta. Anttonen on sitä mieltä, että niin kauan kun meillä on syrjiviä rakenteita, aito taiteenvapaus tai elinkeinovapaus eivät voi toteutua.

Hyvä käytös on ilmaista

Tuotannoissa on tyypillisesti aikapaineita ja tiukat resurssit. Tasa-arvotyö ei välttämättä tarvitse muita resursseja kuin henkisiä.

– Uskallan väittää, että työryhmän jäsenten hyvä kohtelu ja asiallinen käytös eivät maksa mitään, Anttonen sanoo.

Hän arvioi, että tasa-arvoinen rekrytointi voi vaatia ponnisteluja ja ammattilaisverkoston laajentaminen voi viedä aikaa. Avoimella haulla voidaan varmistaa, että työryhmään valitaan paras hakija.

– Pitkällä aikavälillä tasa-arvoon panostaminen on varmasti kannattavaa.

Kansainväliset tutkimukset todistavat, että mitä moninaisempi työryhmä on, sitä menestyneempi se on ja myös työn laatu paranee. Tasa-arvo on siis sijoitus hyvään työelämään pitkällä tähtäimellä.

Myös rekrytointi- ja yhdenvertaisuusosaamisessa voi olla puutteita. Anttosen mukaan WIFTin tasa-arvotyökalu voi auttaa näissäkin pulmissa.

– Yritykset voivat hyödyntää työkalua yritysvastuusta viestiessään ja hakiessaan rahoitusta.

Moninaiseen tuotantoon

Whatevergroup-tuotantoyhtiön toimitusjohtaja, tuottaja Antti Kaarlela pitää tärkeänä, että ruudulla näkyvä diversiteetti vastaisi myös näkyvää yhteiskuntaa.

– Jos meille näytetään vain yhdenlaisia ihmisiä, me sivuutamme toisenlaiset omassa arjessamme. Me emme ”näe” ihmisiä, jotka eivät sovi median kautta syntyneeseen kuvaan, Kaarlela toteaa.

Yhtiön tuottamaan Korvessa kulkevi -dekkarisarjaan on koottu moninainen työryhmä. Poliisin roolissa esiintyy ruskea näyttelijä, sillä ihonvärillä ei ole roolin tai juonen kannalta merkitystä. Lisäksi CP-vammaiseksi kirjoitettuun Tuomaksen osaan haettiin CP-vammainen nuori.

– Emme halunneet castata vammatonta henkilöä, joka esittäisi CP-vammaista. Haimme sopivaa henkilöä aktiivisesti muun muassa vammaisjärjestön kautta, ja löysimme mahtavan tyypin. Hänellä ei ollut aikaisempaa kokemusta näyttelemisestä, mutta hän nappasi nopeasti kiinni sarjan tekemisestä ja kameran edessä näyttelemisestä.

35 näyttelijästä useampi on suomenruotsalaisia, mikä Kaarlelan mukaan oli sattumaa. Diversiteettiä on myös tuotantotiimissä. Mukana on latvialainen työntekijä sekä brittiläinen maahanmuuttaja. Käsikirjoittajatiimin kolmesta jäsenestä yksi on muunsukupuolinen.

– Monimuotoisuuden huomioon ottaminen on firmallemme ehkä myötäsyntyistä, sillä tulemme liberaalista taide- ja kulttuuritaustasta, Kaarlela arvioi.

– Haluan olla mahdollistamassa, että erilaiset ihmiset pääsisivät esille sekä tuotantoihin. Se vaatii päättäviltä henkilöiltä avoimuutta.

Tuotantoihin avoimuutta

Moninaisuuden lisäämiseksi tuotantoyhtiöiltä ja tuotannoilta tarvitaan Kaarlelan mukaan avoimuutta. Hän ehdottaa, että sisällön kehittämisvaiheessa sekä työryhmää muodostettaessa pyrittäisiin kyseenalaistamaan ensimmäiseksi mieleen juolahtava ratkaisu.

Kaarlela kertoo esimerkin kesällä kuvattavasta elokuvasta, joka on parhaillaan esituotannossa.

– Elokuvaan oli kirjoitettu yksinhuoltajaäiti, joka ensin miellettiin stereotyyppisesti keski-ikäiseksi, avioliitostaan eronneeksi ja elämää nähneeksi. Kunnes ohjaaja hoksautti meitä todella hyvin ehdottamalla, että yh-äiti voisikin olla teiniäiti tai hyvin nuorena äidiksi tullut.

Samaa stereotyyppien kyseenalaistamista ja avoimuutta toteutettiin myös Korvessa kulkevi -sarjan rikostutkija Ulla Penttisen hahmossa, jonka päätettiin olevan ihonväriltään ruskea. Näyttelijän ihonväri oli ominaisuus ja varsinaisen roolin kannalta toissijainen.

– Sisällöntuottajilta, tilaajilta ja kaikilta muiltakin vaaditaan avoimuutta tehdä roolitukset siitä näkökulmasta, että mukaan otetaan erilaisista taustoista tulevia.

Aika on kypsä erilaisuudelle

Muualla maailmassa av- ja elokuva-alan diversiteettiä ja autenttista roolitusta toteutetaan Suomea enemmän, sanoo Kaarlela.

– Siellä puhutaan, voiko homo näytellä heteroa ja päinvastoin. Kaikkien roolien autenttinen castaaminen ei ehkä ole aina mahdollista, mutta uskon siihen. Tuotantoyhtiöt sekä tuottajat voisivat tehdä sen eteen paljon enemmän.

Tarkkana tulisi olla rooleissa, joissa henkilö on kirjoitettu esimerkiksi sairastavan tiettyä tautia. Katsojat ovat Kaarlelan mukaan valmiit ottamaan vastaan kokemuksia, myös vertaiskokemuksia ja moninaisuudesta kumpuavaa kerrontaa.

– Meidän pitää kantaa vastuuta siitä, keitä me castaamme ja minkälaista maailmaa esitämme.

Lähes 30 vuotta sitten ensi-iltansa saaneessa Lasse Hallstromin ohjaamassa What’s Eating Gilbert Grape -elokuvassa nuori Leonardo DiCaprio esittää kehitysvammaista Arnieta, Johnny Deppin esittämän Gilbert Grapen pikkuveljeä. Kaarlela ei tyrmää DiCaprion roolisuoritusta, mutta toteaa, ettei samanlaista roolitusratkaisua enää tehtäisi.

– Aika on ajanut tuollaisten valintojen yli ja ohi. Ollaan päästy seuraavalle tasolle.