Temen puheenjohtaja Atro Kahiluoto toivoo, että emme koronakriisin jälkeen palaa ”vanhoihin uomiin” ja unohda ekologista jälleenrakentamista. Kahiluoto näkee, että ammattiliitot voivat olla yksi luonteva väline yhteiskunnan muuttamiseen. Kestävässä taloudessa on kyse ennenkaikkea energiantuotannon ja työn uudistamisesta, minkä vuoksi ammattiliitot ovat muutoksen ytimessä.
Mitä pieni viiden tuhannen jäsenen Teme voisi tehdä näin isojen kysymysten edessä? Viisituhatta kertaa enemmän kuin kukaan meistä yksin.
Kirjoittaessani tätä juttua vapaaehtoisessa koronaeristyksessä kotona keittiön pöydän ääressä, katsellen ikkunasta vuosisadan lämpimimmän talven vihreää nurmea, kilahtaa puhelimeeni tieto, että Pentti Linkola on kuollut. – Vuosi on toden totta ollut poikkeuksellinen, eikä voi välttää voimakasta tunnetta, että ”On aika sijoiltaan” kuten tutussa klassikossa tuhannesti lainatusti sanotaan.
Linkola oli sukupolveni ihmisten ajatteluun voimakkaasti vaikuttanut hahmo, yksi sen monumenteista, voisi kai sanoa; yksi niistä, jotka tuntuivat olevan uuden ajan airuita ja muutoksen sanansaattajia. Kävin tapaamassa häntä erään näytelmäprojektin varjolla aivan äskettäin, viime joulukuussa. Hänen näkemyksensä maailman tilasta ja tulevaisuudesta oli – jos mahdollista – vieläkin synkempi kuin aiemmin. Toivoa hän ei enää juuri löytänyt. Oliko kaikki työ valunut hukkaan?
”On aika sijoiltaan” voi tarkoittaa kuitenkin paitsi sitä, että vanha, tuttu järjestys on poissa tolaltaan, myös sitä, että aika on ottanut kokonaan toisen suunnan, että se sojottaa nyt johonkin aivan uuteen, ehkä sellaiseen, johon sen nivelien ei vielä hetki sitten olisi uskonut voivan koskaan taipua. On uskottava, ettei kaiken tarvitse jatkua samaa vanhaa rataa.
Valtio ottaa velkaa ja pumppaa lainarahaa kansantalouteen ennennäkemättömiä määriä. Laskua ei nyt – niin kuin oikein onkin – mietitä, maksun aika on myöhemmin. Mutta vaarana on, että kaikki nuo miljardit kulkevat käsiemme lävitse muuttamatta mitään, jättäen yhteiskunnan rakenteet ennalleen ja päätyen vain lopuksi pankkiirien holveihin. Näin olemme kohta taas jonkin uuden katastrofin tai kriisin ääressä, jonka perimmäiset syyt ovat samat, taloutemme ja elämäntapamme pysyvät vääristymät.
Ekologinen jälleenrakennus on lähtenyt liikkeelle kangerrellen, kun yksityinen sektori on epäröinyt investoida ja velkaiset valtiot eivät ole voineet. Nyt muutos voitaisiin käynnistää julkisen sektorin vetämänä, kun esteet valtioiden lainanoton tieltä on purettu. Valtio voisi tehdä velkaa reilusti yli koronakriisin välittömien hoitokulujen ja nostaa yhteiskuntaa jaloilleen investoimalla terveemmän talouden ja tulevaisuuden rakentamiseen. Investoinnit toisivat työtä ja työpaikkoja, toimeliaisuutta ja taloudellista kukoistusta. Ja mikä parasta, tuo uusi kukoistus ja toimeliaisuus ei rasittaisi, vaan säästäisi luontoa ja vähentäisi hiilipäästöjä.
Meidän pitäisi saada rohkaistua päättäjiä tekemään syvälle meneviä, yhteiskunnan ja talouden perusteisiin meneviä uudistuksia. Mitä pieni viiden tuhannen jäsenen Teme voisi tehdä näin isojen kysymysten edessä? Viisituhatta kertaa enemmän kuin kukaan meistä yksin. Tarvitsemme yhteen liittymistä ja osallistumista enemmän kuin koskaan, kun aikanaan ryömimme koronaeristyksestä taas päivänvaloon.
Pentti Linkolan yksinäinen työ synnytti lopulta vähänlaisesti konkreettisia tuloksia. Yhteiskunnalliset muutokset edellyttävät joukkovoimaa, kuten ennen vanhaan sanottiin. On pystyttävä järjestäytymään ja kyettävä luomaan yhteiskunnallista, poliittista painetta. Useimmiten se tarkoittaa luopumisia ja kompromisseja joissakin vähemmän tärkeissä asioissa. Ehdottoman riippumattomuuden ja individualismin tie ei minusta näytä enää lupaukselta.
Moni kuuluu miettivän, mitä voisi tehdä hiilineutraalin ja ekologisesti kestävämmän talouden ja maailman rakentamiseksi. Toivoisi, että kaikki valistuneet ja ajattelevat ihmiset liittyisivät kaikkiin mahdollisiin yhdistyksiin, liittoihin ja puolueisiin, ottaisivat niissä vastuuta ja pistäisivät tuulemaan. Pelkkä omalla työllä tai taiteella sekä äänestämällä vaikuttaminen ei nähdäkseni enää riitä. Aikaa ei ole loputtomiin.
Ammattiliitto on yksi luonteva väline yhteiskunnan muuttamiseen. Koska kestävässä taloudessa on kysymys ennen muuta energiantuotannon ja työn uudistamisesta, on ammattiliitto aivan asioiden ytimessä. Teme on kanki jokaisen jäsenensä kädessä, kammeta aika uudelle sijalle.
Seuraavassa esittelen ehdotuksen Temen ilmastostrategiaksi
Jos vuotuiset hiilipäästöt pysyvät nykyisellään, on kahdeksan vuotta aikaa rajoittaa ilmaston lämpeneminen kahteen asteeseen. Toistaiseksi päästöt ovat vuosittain lisääntyneet, eivät vähentyneet. Vuoden 2015 Pariisin ilmastosopimuksen jälkeen ei ole kyetty sopimaan maailmanlaajuisista ilmastotoimista. Suurimpana uhkana on luonnon omien, ilmastoa hallitsemattomasti lämmittävien takaisinkytkentäjärjestelmien laukeaminen, jonka jälkeen tilanteeseen ei enää voisi ihmiskeinoin vaikuttaa.
Hiilipäästöt ja ilmaston lämpeneminen on polttavin, mutta kuitenkin vain yksi nykyisten talous- ja tuotantorakenteiden aiheuttamista globaaleista ympäristöuhista. Tavoitteena tuleekin olla, ei ainoastaan ratkaista ilmastonlämpenemisen aiheuttama välitön uhka, vaan korjata järjestelmää kokonaisuudessaan ekologisesti kestävämmäksi.
Paras keino ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi olisivat maailmanlaajuiset hiiliverot ja -maksut. Kun tuotteiden hinnassa olisi mukana niiden aiheuttama ekologinen rasitus, ohjaisi se kulutusta itsestään suuressa mitassa vähäpäästöiseen suuntaan ja rohkaisisi vähäpäästöisiin investointeihin. Samalla valtiot saisivat mittavat verotulot, joilla ne voisivat rahoittaa ekologista jälleenrakennusta ja helpottaa työn murroksessa ahtaalle joutuvien ihmisten asemaa.
Globaaleja ratkaisuja odotellessa on pyrittävä tukemaan kaikkia mahdollisia ilmaston lämpenemistä rajoittavia aloitteita ja hankkeita, suuria ja pieniä – ja vaikka niiden oikeudenmukaisuudesta ei aina vallitsisi täyttä yksimielisyyttä. Osaratkaisuilla voidaan ostaa korvaamatonta aikaa kansainvälisten, kattavien järjestelmien rakentamiseksi.
Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää työtä ja ”ekologista jälleenrakennusta”, minkä vuoksi ilmastonmuutoksen torjuminen näyttäytyy työn ja ammattiyhdistysliikkeen näkökulmasta mahdollisuutena. Investointeihin on kuitenkin ryhdyttävä heti, jotta potentiaalinen työ voi muuttua työpaikoiksi ja ilmaston lämpeneminen saadaan pysäytetyksi. Tarvittaessa investoinnit tulee aloittaa valtiojohtoisesti, ja vaikka niiden toteuttaminen vaatisi veroasteen nostoa tai velanoton lisäämistä. Julkisesta velasta keskusteltaessa tulee ottaa huomioon, että ekologisen jälleenrakennuksen rahoittamisessa velkarahalla ei ole kysymys ns. syömävelasta, vaan aikanaan tuottaviksi muuttuvista investoinneista
Ekologisesti kestävän yhteiskunnan ja talouden rakentaminen edellyttää pelkästään Suomessa vähintään kymmenien miljardien eurojen investointeja. Jokainen näistä euroista tarkoittaa työpaikkoja ja taloudellista toimeliaisuutta. Suomalaisen työn kannalta on oleellista, että investoinnit kohdistetaan Suomeen, eikä esimerkiksi Kiinaan tai Intiaan, kuten joskus jopa ammattiyhdistysliikkeen piiristä kuulee vaadittavan.
Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan työelämään ja Temen toimintaympäristöön joka tapauksessa, riippumatta siitä, onnistutaanko sen torjumisessa vai ei. Ilmastonmuutoksen torjuminen pakottaa ymmärtämään edunvalvonnan laajasti siten, että Temen on ulotettava vaikuttamistyö aina globaaleihin kysymyksiin saakka.
Temeläinen kulttuuri- ja taidetyön piirissä energiaa käytetään monella tavalla ja sen kaikissa vaiheissa, lähtien esimerkiksi valaisusta ja lavasterakentamisesta aina yleisön liikkumiseen tapahtumapaikoille. Taiteen tekeminen on siis syvästi ja irrottamattomasti integroitunut yhteiskunnan energiantuotantojärjestelmiin. Taiteen eettisyyden ja hyväksyttävyyden kannalta on oleellista, että sekä taiteen tekemiseen, että siitä nauttimiseen käytetty energia on kokonaisuudessaan tuotettu hiilineutraalisti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Tähän päämäärään voidaan päästä vain, jos yhteiskunnassa kaikki energia tuotetaan kestävästi, vastuullisesti ja ympäristöä turmelematta. Temeläisen työn hiilipäästöihin voikin Teme vaikuttaa eniten, jos se pystyy vaikuttamaan energiapoliittisiin ratkaisuihin kansallisella ja eurooppalaisella tasolla. Energiapolitiikka on olemuksellisesti työn politiikkaa, ja siksi työmarkkinajärjestöt ovat keskeisiä vaikuttajia energiapoliittisessa päätöksenteossa.
Temeläisten työ on riippuvaista yhteiskunnan tuesta. Sen vuoksi vakaat olot ja poliittinen yhteisymmärrys taiteen ja kulttuurin merkityksestä ovat temeläisen työn kannalta oleellisia asioita. Vaikka taiteen tuen osuus on julkisen talouden kokonaisuudessa vähäinen, kohdistuu tukeen helposti kokoaan suurempia poliittisia intohimoja.
On huolehdittava siitä, että ilmastonmuutoksen vastaisen työn kustannukset jakautuvat yhteiskunnassa reilusti, ja että työn murroksessa häviäjien asemaan joutuvia tuetaan. On pyrittävä tukemaan yhteiskunnan vakaata kehitystä ja yhteiskunnallisen ilmapiirin maltillisuutta.
Temen jäsenistö on pääsääntöisesti melko matalapalkkaista, mikä rajoittaa kaupallisia virkistysmahdollisuuksia. Mahdollisuus nauttia yhteisistä – kuten virkistyskäyttöön soveltuvista vesistöistä ja metsistä, puhtaasta luonnosta ja terveestä ilmakehästä – on monille temeläisille hyvinvoinnin ja onnellisuuden kannalta oleellista. Ei voida katsoa, että temeläisten työstään saamat ansiot korvaisivat ympäristön turmeltumisen aiheuttamat menetykset.
Oman pohdintansa aihe on, millaisen kulttuurisen katkoksen aiheuttaisi pohjoisen luonnonympäristön ja vuodenaikojen katoaminen, ja mikä olisi sen vaikutus suomalaiseen identiteettiin ja taiteen jatkumoon ja sitä kautta temeläiseen taidetyöhön.
Jos ilmastonmuutosta ei saada pysäytetyksi, on seurauksia mahdoton ennustaa ja siksi niihin on myös vaikea varautua. Vaikka ilmastonmuutoksen torjuminenkin voi aiheuttaa poliittista epävakautta ja asenteiden kärjistymistä, ovat hallitsemattomasti etenevän lämpenemisen aiheuttamat yhteiskunnalliset seuraukset vielä paljon vakavammat. Taiteella ja kulttuurilla on tärkeitä tehtäviä myös kriisioloissa, mutta hallitsemattomasti etenevä ilmastonmuutos voi uhata kaikkia nykyisiä kulttuurin rahoitusrakenteita ja ansaintamalleja sekä tehdä nykyisen kaltaisen ammattimaisen kulttuuri- ja taidetyön mahdottomaksi.
Teme voi osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan:
1)
Käyttämällä ammattiliiton yhteiskunnallista vaikutusvaltaa ja ulottamalla edunvalvonta energiapoliittisiin kysymyksiin. Käyttämällä joukkovoimaa ja luomalla poliittista painetta. Laatimalla Temen nimissä kannanottoja ja poliittisia aloitteita ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Osallistumalla ammattiliittona mielenilmauksiin, lakkoihin ja boikotteihin ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi sekä tarvittaessa järjestämällä ja organisoimalla niitä itse.
2)
Toimimalla ammattiyhdistysliikkeessä ja erityisesti SAK:ssa ilmastonmuutoksen vastaisen liikkeen vahvistamiseksi. Edistämällä niin SAK:n kuin koko ammattiyhdistysliikkeenkin yhteisiä yhteiskunnallisia aloitteita ja hankkeita ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Edistämällä ammattiyhdistysliikkeen ja työnantajaliittojen yhteisiä aloitteita ja hankkeita ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ja välttämättömien investointien aloittamiseksi. Edistämällä yhteistyössä kaikkien työmarkkinaosapuolten kanssa ekologisen jälleenrakennuksen aloittamista.
3)
Tekemällä jäsenjärjestöjen kanssa yhteistyötä ilmastokysymyksissä ja koordinoimalla yhteisiä hankkeita. Tukemalla jäsenjärjestöjä niiden omissa ilmastotoimissa ja -hankkeissa. Aktivoimalla Temen ja sen jäsenjärjestöjen kansainvälisiä verkostoja ja kumppaneita ilmastonmuutoksen vastaiseen toimintaan.
4)
Tiedottamalla sekä aktivoimalla jäsenistöä ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvissä toimissa ja kysymyksissä. Rohkaisemalla jäseniä toimimaan kansalaisina ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Tarjoamalla jäsenistölle koulutusta ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvissä kysymyksissä. Aktivoimalla ja rohkaisemalla jäseniä tarkastelemaan oman työpaikkansa toiminnan ekologisuutta sekä ideoimaan ja ehdottamaan ekologisempia työtapoja omilla työpaikoillaan. Rohkaisemalla jäseniä käsittelemään ilmastokysymyksiä taiteellisessa työssä.
5)
Vaikuttamalla työehtosopimusten kautta, neuvottelemalla työehtosopimuksiin ilmastonmuutosta rajoittavia toimia ja tuomalla työehtosopimuksiin ilmastonäkökulman. Esimerkiksi teattereiden työskentelyn tai elokuvatuotantojen ekologisuuteen Teme voi vaikuttaa parhaiten tuomalla ekologisen näkökulman työehtosopimuksiin.
6)
Tarkastelemalla Temen oman toiminnan ekologisuutta ja viemällä Temen työtapoja ja prosesseja ekologisempaan suuntaan. Ottamalla huomioon ekologinen näkökulma Temen kaikessa toiminnassa. Helpoin toteuttaa, mutta kokonaisuuden kannalta vaikutukseltaan vähäinen. Esimerkkinä ja symbolisena tekona kuitenkin tärkeä.
