Vietämme juhlavuotta, sillä Teme täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Teme perustettiin helsinkiläisessä Laulumiehet-ravintolassa marraskuussa 1973. Teme sai nimekseen Suomen Teatterityöntekijäin Yhteisjärjestö STY ry. Nimimuutos Temeksi tehtiin 1998, sillä maailma medioitui, digitalisoitui ja jäsenet työskentelivät monialaisesti myös tv:n ja elokuvan parissa.
Juhlistamme 50v-juhlavuotta monella tavalla. Syntymäpäiväjuhlat ovat 5.12.2023 Teatterimuseolla. Vuosikokouksissa skoolaamme Temelle, uudistamme Temen organisaatiota, jalkaudumme tapaamaan nykyisiä ja uusia jäseniä työpaikoille ja alan kouluihin. Lisäksi pidämme useita koulutustilaisuuksia jäsenille. Seuraa Temen viestintää ja ole meihin yhteydessä. Kutsu meidät käymään työpaikallesi.
50 vuotta takana, mitä edessä?
Vuonna 1998 Temen/STY:n toiminnanjohtaja Raimo Söder kirjoitti järjestön olevan 25-vuotiaana käännekohdassa menneen ja tulevan välissä. Söder kysyi STY:n historiikissä: Onko kulttuurilla tulevaisuutta? Onko STY:llä tulevaisuutta? Noista kysymyksistä on kulunut 25 vuotta ja ne ovat edelleen ajankohtaisia.
Temen nykyinen toiminnanjohtaja Karoliina Huovila luotsaa Temeä yhdessä hallitusten jäsenten kanssa ja puolustaa taidetta ja kulttuuria. Olet sanonut, ettei kulttuurin tukeminen ole köyhäinapua, sillä kulttuuri on tuottava ja työllistävä elinkeino.
– Kulttuuri ja taide ovat tottakai itsearvo sinänsä. Kuitenkin kun katsotaan eteenpäin, on syytä nähdä kulttuurin rooli entistä enemmän myös inhimillistä ja taloudellista hyvinvointia lisäävänä. Kulttuuri todellakin tuottaa hyvää, myös taloudellista hyvää. On jo kulunut sanonta, että kulttuuriin sijoitettu euro tuottaa itsensä takaisin, yleensä moninkertaisena. Haluan viedä ajatusta pidemmälle. Kulttuurin rahoituksesta puhuttaessa ei pidä puhua tuesta, vaan investoinneista. Jos kulttuurista ei opita puhumaan tuottavana työnä, on se vaarassa muuttua ihmisten silmissä pelkäksi menoeräksi, sanoo Karoliina Huovila painokkaasti.
Koulutustason nousun ja vapaa-ajan lisääntymisen on ennustettu lisäävän kulttuurin kuluttamista. Sinä olet korostanut kulttuuria aineettomana hyödykkeenä. Mitä tarkoitat?
– Kulttuuri ja taide ovat elinkeinomuotoja, joiden tuoma lisäarvo on aineetonta eli kestävää myös ympäristön kantokyvyn kannalta. Kulttuuri ja taide ovat tulevaisuuden elinkeinoja myös tästä syystä.
Temestä tuli vuonna 2007 SAK:n jäsen. Millaisena näet SAK:n ja työmarkkinatoiminnan merkityksen nykyään?
– Maailma monimutkaistuu, työelämä pirstaloituu ja edunvalvontaa tarvitaan entistä kipeämmin. Teme on ennen kaikkea ammattiliitto, kollektiivisuuteen perustuva edunvalvontajärjestö, jonka keskeinen tehtävä on pitää huoli kulttuurialan ammattilaisten asemasta ja edusta. SAKn kautta saamme leveämmät hartiat useisiin kaikkia työntekijöitä koskeviin asioihin. SAKlaisessa liittoperheessä nähdään tärkeänä, että eri alojen työntekijät valvovat etujaan yhdessä. Kulttuuri on tulevaisuuden elinkeinoala ja sellaisena arvokas osa ay-yhteisöä, meidän näkemyksiä kuullaan mielellään. Toisaalta monet kulttuurikentän työntekijöitä koskevat kysymykset, kuten freelance-työntekijöiden toimeentulon haasteet, ovat tuttuja myös muille aloille.
Kurkistus vuosikymmenten taakse
Alkuvuodet 1973–1979 olivat STY:ssä valtavan aktiivista aikaa. Opeteltiin ay- ja työmarkkinatoimintaa, tehtiin kulttuuripolitiikkaa, vastustettiin kulttuurin virkamiehistymistä, järjestettiin kokouksia ja seminaareja tolkuttomat määrät. Koko 1970-luku oli innostuneen yhdessäoppimisen aikaa. Henkilökunta oli pieni, mutta aktivistien joukko suuri ja he uurastivat yhteisten asioiden eteen.
Ammattiliittoroolia vahvisti TES-toiminta, kun 1973 saatiin Teatteriohjaajien teatterityöehtosopimus ja Lavastajien teatterityöehtosopimus ja vuonna 1974 alkoi Yleisradion kanssa TES-toiminta.
1980-luvulla toiminta ammattimaistui. Kokemusta oli karttunut ja työmarkkinoiden pelisäännöt opittu. Freelancerius korostui ja STY:ssä oli freelancer-jäsenkategoriakin. Kiinnitetyn taiteellisen henkilökunnan määrä väheni teattereissa ja freelancereilla oli monia sosiaaliturvaan ja toimeentuloon liittyviä ongelmia, kuten matkakustannusten veronalaisuus. Siksi STY on julkaisuut vuodesta 1982 verovähennysohjetta freelancerjäsenille näihin päiviin asti. Vuonna 1986 iloittiin uudesta eläkelaista, joka vihdoin takaisi eläketurvan myös lyhyitä, alle kuukauden kestoisia työsuhteita tekeville freelancereille.
1990-luvulla digitalisaation lupaus ja odotus läpäisi yhteiskunnan kaikki toiminnot koulutuksesta viranomaistyöhön sekä tv-lähetyksiin. Koulutuspaikkoja lisättiin valtavasti ja työllisyysaste lupasi hyvää murskaavan laman, konkurssien, talous- ja pankkikriisien jälkeen.
2000-luvulla edunvalvonta laajenee
Edunvalvonta on laajentunut 2000-luvulla ja koskee lähes kaikkea ihmisoikeuksista ilmastonsuojeluuun ja maahanmuuttoon. Teknologinen muutos on ollut valtava ja samalla ihmeellisen sujuva.
– Ammattimainen taide- ja kulttuuriala on kasvanut. Korkeastikoulutettuja, monilahjakkaita ammattilaisia on yhä enemmän. Esittävät taiteet, elokuva- ja tv-työ ovat työvoimavaltaisia aloja ja siksi niihin kannattaa investoida. Alalle syntyisi uusia työpaikkoja, mikä on yhteiskunnankin tulevaisuuden kannalta todella tärkeää, toteaa Karoliina Huovila.
Teme vaatii jatkossakin yhdenveroista työelämää kaikille, auttaa ja kouluttaa jäseniään sekä vaikuttaa lainsäädäntöön, viranomaisten tulkintaan ja työehtosopimusten kirjauksiin. Teme lobbaa edelleen taiteen ja kulttuurin perusrahoituksen ja Allianssin puolesta, hakee rahoitusta työllisyys- ja työhyvinvointihankkeille. Ammattimaista taidetta ja kulttuuria on puolustettava väsymättä.
– Seuraavaksi lobbaamme uusille kansanedustajille ja uudelle hallitukselle Temen hallitusohjelmatavoitteita. Korostamme edunvalvonnan ja kollektiivisen neuvottelun tärkeyttä sekä työmarkkinarikollisuuden kitkemistä. Teme sitoutuu SAK:n jäsenenä SAK:n hallitusohjelmatavoitteisiin, joissa painotetaan työntekijöiden alipalkkaukseen ja hyväksikäyttöön puuttumista nykyistä systemaattisemmin, sanoo Karoliina Huovila painokkaasti.
Temen historiaa
Temen vaiherikkaista alkuvuosista voit lukea Temen historiikista, joka kattaa vuodet 1973-1998. Historiikin teki Temen 35-juhlien kunniaksi Temessä työskennellyt (1985-1994) elokuva-alan ammattilainen Olli Vesala: Leipää ja kulttuuripolitiikkaa (pdf)
Meteli-lehdessä (vuonna 2016) julkaistiin tiivis neljän artikkelin sarja Työelämän haasteet 40-vuotta sitten, joissa Metelin vanhojen lehtijuttujen (silloisen STYöläisen) pohjalta kartoitetaan työelämän muutoksia ja ilmiöitä. Juttusarja paljastaa, että työelämän muutos on hidas prosessi, joka etenee pieninä nykäyksinä.
