Panu Sirkiän vetämä Matalahiili-hanke on kiertotaloushanke, joka pyrkii parantamaan resurssitehokkuutta, vähentämään kaatopaikkajätettä ja pienentämään luovien alojen hiilijalanjälkeä. Kysyin hankkeen etenemistä Panu Sirkiältä ja Jyri Sucksdorffilta, joka työskentelee Panun kanssa Teatteripalvelu Taito oy:ssä ympäristöasiantuntijana. Taito oy:n asiantuntijaporukassa on mukana myös tuottaja Kaisa Rapanen. Olkaa heihin yhteydessä ja ilmoittautukaa mukaan hankkeeseen, yhteystiedot Matalahiili.fi. Teme ja Suomen Teatterit ry tukevat hanketta ja ovat mukana siinä.
Haluamme tehdä digialustasta toimivan työkalun niin suomalaisten kuin kansainvälisten tuotantojen käyttöön. Se helpottaa ja nopeuttaa ammattilaisten työtä, kun heidän ei enää tarvitse käyttää kallista työaikaa kiertämällä kirpputoreja, huutokauppoja ja markettien alennusmyyntejä.
Panu Sirkiä kertoo, että Metelin vuosi sitten tekemän haastattelun jälkeen Matalahiili-hankkeen painopisteet ovat muuttuneet ja tarkentuneet. Muutostarve terävöityi työpajojen, kyselyn vastausten, sparrauksen sekä Jyri Sucksdorffin ja Kaisa Rapasen näkemysten ansiosta.
Panu Sirkiän Teatteripalvelu Taito oy teki kyselyn alan tarpeista hanketta ja kierrätystä koskien. Vastausten perusteella hankkeen keskiöön nousi digialustan kehittäminen. Kävi ilmi, että esittävien taiteiden parissa kaivataan asiantuntevaa apua ympäristöystävällisten ratkaisuiden tekemiseen sekä helpotusta ympäristöahdistukseen.
– Alkuperäiseen ajatukseen, jossa oltaisiin investoitu huomattavasti infraan, materiaalin fyysiseen käsittelyyn ja kuljetukseen, tehtiin muutoksia. Matalahiili voi kuitenkin tarjota jo pian varastointipalvelua ja joitain materiaaleja tulee vuokrattavaksi nettisivulle ennen digialustan valmistumista. Varastointiin ja logistiikkaan on tällä hetkellä jo kumppani, jonka kanssa suunnittelemme toimintamallia. Kierrätyskeskuksia ei kuitenkaan kannata perustaa lisää eikä kerätä niihin tavaraa seisomaan. Tavaroiden, kuten lavasteiden, rekvisiitan ja puvuston materiaalin tai tanssimattojen, on järkevää pysyä toimijoiden omissa varastoissa tietty aika. Toimijat ilmoittavat luovutettavasta tavarasta, jonka me kirjaamme digialustalle, josta tavaraa voi etsiä ja varata kuten verkkokaupasta, Panu kuvailee.
– Tarkoitus on, että toimijat löytävät toisensa meidän avustamina! Toimijat voivat tehdä yhteishankintoja ja kierrättää isoja ja kalliita investointeja, kuten isoja teknisiä ratkaisuita. Joku voi tarvita kesän kiertueella moltonia, joka siirtyy toiseen teatteriin näytäntövuoden ajaksi, Panu tarkentaa.
– Vuoropuhelu alan tekijöiden kanssa on tuottanut konkreettista tietoa alan ammattilaisten tarpeista ja hienoja ideoita käyttöliittymää ja kustannuksia myöten. Haluamme tehdä digialustasta toimivan työkalun niin suomalaisten kuin kansainvälisten tuotantojen käyttöön. Se helpottaa ja nopeuttaa ammattilaisten työtä, kun heidän ei enää tarvitse käyttää kallista työaikaa kiertämällä kirpputoreja, huutokauppoja ja markettien alennusmyyntejä. Hiilijalanjäljen pienentämisen lisäksi digialusta auttaa ja tehostaa työntekoa, Jyri Sucksdorf painottaa.
Digialustan kehittely jatkuu syksyn aikana. Eri rahoitusmahdollisuuksia haetaan- ja tutkitaan myös koska alustan toteutus on kallista ja vaatii paljon aikaa ja osaamista.
Make Art Green!
– Matalahiili-hankkeen pilotoinnissa keskitytään nyt tällä hetkellä Suomen kansallisoopperan ja baletin kanssa laskemaan ison näyttämön hiilijalanjälkeä kolmen produktion tiedoilla. Esimerkkituotannoista kaksi on balettiesityksiä ja yksi on ooppera. Laskemme siis lavastemateriaalien hiilijalanjäljen, mutta rekvisiitta ja puvustus jouduttiin jättämään laskennasta pois. Joskus myöhemmin, kun esitysten lavasteet romutetaan, lajittelemme jakeet ja laskemme niidenkin hiilikuormituksen, Panu kertoo.
– Alan ammattilaisille on tärkeää tietää valintojen ekologiset vaikutukset etukäteen, mutta kulttuurialalta ei ole tutkittua, luotettavaa tietoa tarpeeksi kattavasti. Meidän täytyy laskea ja tutkia nyt hiilijalanjälkeä kulttuurialalla, jotta voimme verrata nykyisiä tietoja vuoden 2035 tietoihin. Miten me muuten pystyisimme osoittamaan olevamme hiilineutraaleja? Sehän on pyrkimys. Kulttuuriala ei ole suurimpia saastuttajia, mutta on hyvä oppia ajattelemaan joka sektorilla, että jokaikinen tavara, joka ylipäätään hankitaan, pyritään hyödyntämään uudestaan, sillä se pienentää ympäristökuormitusta, Jyri toteaa.
Yllättäen esimerkiksi muovin hiilijalanjälki ei välttämättä olekaan iso, kun se kierrätetään toistuvasti. Esimerkiksi puuvillakangas, joka tuodaan kaukaa ja jonka valmistuksessa on käytetty paljon vettä, voi olla pahempi kuormittavuudeltaan. Ei siis kannata ostaa kangasta maailman toiselta laidalta – etenkin, jos ei tunne sen tuotantoprosessia – vaan etsiä tuotetta lähempää. Lähituotannon suosiminen on ekologisuutta.
Jyri vinkkaa linkin päästötietokantaan, josta voi katsoa hiilipäästöihin liittyviä lukuja: https://co2data.fi/ Palvelu on osittain englanniksi, osittain suomeksi.
Meteli seuraa Matalahiili-hankkeen toteutumista ja kannustaa taide- ja kulttuurialan aktivoitumaan ja pienentämän hiiljalanjälkeään. Hiilineutraalius ja ekologiset ratkaisut ovat kaikkien etu.
Teme ja Stefi ovat tehneet nettiin sopimusluonnoksen, josta toivomme kommentteja. Sopimus on tehty teatterille ja tekijänoikeudellista työtä tekevälle suunnittelijalle, kun he yhdessä luovuttavat teoksen/esityksen materiaaleja kierrätettäväksi eteenpäin Matalahiiliteatteri-hankkeen kautta. Kysely ja sopimusmalli täällä: https://link.webropolsurveys.com/S/96881374CF44306F
