Kainuu on tanssitaiteen kentällä kokoaan isompi ja merkittävämpi harrastajien ja ammattilaisten keskittymä. Miksi tanssi voi hyvin Kainuussa ja tarkemmin Kajaanissa? Artikkelissa selvitetään kainuulaisen tanssin kentän vahvuuksia ja niiden yhteyttä tanssin asemaan kaupungin ja maakunnan strategioissa.
Tiesitkö, että Kainuu on ainoa maakunta Suomessa, joka kuuluu sekä Itä- että Pohjois-Suomen yhteistyökuvioihin? Kainuu on kuin Suomi-neidon vyötäisillä mollottava maksa: tarpeellinen, elintärkeä, suodattava, mutta ei aina näy tai tunnu missään, eikä sitä siis välttämättä ole koettu merkittäväksi.
Tanssitaiteen kentällä Kainuu kuitenkin on kokoaan isompi ja merkittävämpi harrastajien ja ammattilaisten keskittymä.
Halusin tutkia, miksi tanssi voi hyvin Kainuussa, ja tarkemmin kotikaupungissani Kajaanissa. Halusin kysellä, voiko erilaisilla strategioilla ja ohjelmilla olla vaikutusta tanssin kenttään. Saako tanssi siis kulttuuripoliittiseltakin kannalta tukea? Onko se paljon puhuttua, nyt pinnalla olevaa elinvoimapolitiikkaa vai ei? Strategiapuheessa tuntuu toistuvan trendikäs sanakolmikko: vetovoima, pitovoima ja elinvoima. Tällä mantralla seudut koettavat ylläpitää ja kehittää elämää alueillaan.
Miksi maakunnallisesta ulottuvuudesta on syytä kiinnostua? Strategioilla ohjataan resursseja haluttuun suuntaan tai ylläpidetään tilannekuvaa. Esimerkiksi valtakunnallista kulttuuripoliittista selontekoa laaditaan juuri nyt, ja Taiteen edistämiskeskuksen virkanäkemyksen tulevaisuuden visioista löytyy vahvana myös maakunnallinen ulottuvuus.
Haastattelin artikkelia varten kahta oleellista paikallista tekijää. Kajaani Dancen tanssikoulun pitkäaikainen rehtori Minna Palokangas ja tanssin ammattiryhmän Routa Companyn taiteellinen johtaja Sari Palmgren avasivat näkemyksiään tanssista Kainuussa.
Minna Palokangas vastaa paitsi tanssin taiteen perusopetuksen oppilaitoksen Kajaani Dancen rehtorin ja tanssinopettajan tehtävistä, myös Vuokatti-Ruka-urheiluakatemian tanssilinjasta. Jo 48. toimintavuotta aloittava Kajaani Dance antaa tasolta toiselle etenevää, laajan ja yleisen oppimäärän opetusta 750 oppilaalle Kajaanissa ja Sotkamossa. Loputtoman energinen Palokangas on pyörittänyt kaiken muun työn ohessa helmikuista 35-vuotiasta Kajaani tanssii -festivaalia ja 30-vuotiasta Uudet tanssit -koreografiakatselmusta.
Kajaani Dancen (aiemmin tunnettu nimellä Kajaanin Tanssiteatteri) työ on kantanut hedelmää. Tanssikoulun tanssijat perustivat Routa Companyn 20 vuotta sitten: Perustajajäsenet ovat Kirsi Törmi, Sonja Pakalén, Mikko Hammarén, Satu Heikkinen, Teija Ravelin, Heidi Naakka ja Minna Palokangas.
Routa Company tekee ja tuo esityksiä, pitää residenssiä, vetää työpajoja harrastajille ja ammattilaisille, verkottaa tanssin ammattilaisia ja näkyy niin toritapahtumissa, S-Marketissa kuin kouluillakin. Roudan taiteellinen johtaja Sari Palmgren aloitti työnsä elokuussa 2023. Koreografi-tanssija Palmgren on työskennellyt yli 20 vuoden ajan koreografina aiemmin etenkin Suomessa ja ulkomailla. Hän korostaa taiteellisen yleisötyön näkökulmaa työskentelyssään.
Alla olevissa haastattelupätkissä yhdistelen kahta erillistä haastattelua. Emme puhuneet mistään tietystä strategiasta, vaikka Kajaanin kaupungin strategiat mainittiinkin, vaan aihetta puitiin yleisemmin. Tekstin lopussa on linkkejä lisätietoihin.
Kulttuurikaupunki houkuttelee asuinpaikkana
Keskeinen pohtimamme kysymys oli, onko strategioista ollut hyötyä kainuulaisen tanssin edistämisessä, ja jos kyllä, miten.
Minna Palokangas kertoo, että kaupungin taloudellinen tuki on pieni, mutta tärkeä kokonaisbudjetissa. Kajaani Dance sai taiteen perusopetuksen opetustuntikohtaiseen valtionosuuteen oikeuttavan luvan 2008. Tuen piirissä on vain 12 tanssioppilaitosta Suomessa.
”Valtionosuus mahdollisti toiminnan vakiinnuttamisen, kehittämisen ja päätoimisten tanssinopettajien palkkaamisen sekä omien tilojen hankkimisen. Tanssin lukukausimaksut on tuen vuoksi pystytty pitämään kohtuullisina ja harrastus saavutettavana.”
Kajaanin kaupungin kulttuuristrategiassa tanssi on ollut näkyvä osa jo vuosikymmeniä ja jopa kärkihankkeena. Määrätietoinen monivuotinen tanssityö on kantanut alueellamme hedelmää, Palokangas iloitsee.
”Yhtenä tärkeänä linkkinä on ollut se, että järjestämme Kajaani tanssii -festivaalia yhteistyössä Kajaanin kaupungin kanssa. Pidämme työpajoja päiväkodeissa, peruskoulussa ja lukiossa. Olemme olleet aina haluttu yhteistyökumppani niin tanssin työpajojen kuin esiintymistenkin suhteen. Esiinnymme erilaisissa tilaisuuksissa ja olemme luoneet näin myönteistä tanssi-ilmastoa.”
Vuodesta 2019 tanssi on ollut myös osana Vuokatti-Ruka-urheiluakatemian toimintaa. Lukioikäiset tanssijat ovat saaneet suorittaa 9 kurssia lukio-opinnoistaan tanssitunneilla koulupäivän aikana.
”Yhteistyö urheiluvalmennuksen ja -seurojen kanssa on ollut mahtavaa”, Palokangas sanoo.
Kajaanilaisittain kulttuuri on nostettu niin merkittävästi strategiaan, että se ei voi olla vain sanahelinää, kun päätöksiä tehdään.
Routa Companyn taiteellinen johtaja Sari Palmgren toteaa, että kajaanilaisittain kulttuuri on nostettu niin merkittävästi strategiaan, että se ei voi olla vain sanahelinää, kun päätöksiä tehdään.
”Näen Kajaanin vahvana kulttuurikaupunkina, jossa on vahva vapaa kenttä. Routakin on ollut täällä jo yli 20 vuotta”, Palmgren toteaa. Palmgrenin mukaan Routa on jopa tunnetumpi valtakunnallisesti kuin kaupunkilaisille.
Palmgren mainitsee Kajaanin vahvuutena yhteistyön.
”Me toimijat täällä teemme paljon yhteistyötä ja tunnemme toisemme hyvin.”
Palmgren tarkentaa tarkoittavansa etenkin esittävän taiteen kentän toimijoita, joita ovat Kajaanin kaupunginteatteri, Vaara-kollektiivi, Kainuun lasten- ja nuortenkulttuurikeskus Kulttura, Kajaani Dance ja Kajaanin harrastajateatteri.
Palmgren näkee kulttuurin myös henkilökohtaisesti oleellisena tekijänä asuinpaikan valinnassa: ”Olen työskennellyt yli 20 vuotta pääkaupunkiseudulla, enkä olisi muuttanut, jos Kajaani ei olisi vahva kulttuurikaupunki. Meillä ei perheenä ole juuria täällä. Muuttopäätös vaatii käyntejä ja tunnusteluja.”
Vaikka Palmgren muistuttaa, että kulttuuri on iso elinkeino, tanssilla on myös itseisarvo. Tanssi on tärkeä osa kulttuuria:
”Kehollisuus on niin oleellinen osa ihmisyyttä ja sen hyvinvointia. Kun synnymme, meillä on heti keho, ja opimme sen kautta”, Palmgren muistuttaa.
Lisätietoa päättäjille ja kirjauksissa resurssit huomioon
Sari Palmgren toteaa, että tanssi on jo läsnä strategioissa ja esimerkiksi kaupungin matkailumarkkinoinnissa ja nettisivuilla. Miten voisi olla vielä enemmän? Tiedonkulku kaupungin tapahtumista mietityttää Palmgrenia, kun kaikki eivät ole somemaailmassa.
Palmgren ehdottaa, että vaihtuville päättäjille olisi hyvä saada tietoa siirrettyä.
Ihmiset olivat hyvin hämmentyneitä ja liikuttuneita siitä, mitä kaikkea teemme ja miten laaja toimintamme kattaa eri ikäryhmät vauvasta vaariin.
”Olin mukana kertomassa Roudasta ja tanssista päättäjille, ja ihmiset olivat hyvin hämmentyneitä ja liikuttuneita siitä, mitä kaikkea teemme ja miten laaja toimintamme kattaa eri ikäryhmät vauvasta vaariin. Joka päivä on paljon toimintaa, mikä ei näy”, Palmgren kertoo.
Palmgren tarkentaa, että toiminta ei ole vain esityksiä, vaan taiteellisen toiminnan ympärillä on monenlaista toimintaa esimerkiksi päiväkotiryhmille tai kummiluokalle.
”Minulla on iso yleisötyöllinen lähtökohta työstä: haluan tehdä näitä töitä yleisölle ja yleisön kanssa. Silti se on tinkimätöntä, että ammattilaisen tanssitaiteessa uuden näkeminen ja löytäminen on isosti mukana.”
Minna Palokangas muistuttaa, että kirjausten kulttuuria käsitteleviin strategioihin ja taideopetussuunnitelmiin pitää olla sellaiset, että niiden toteuttamisen resurssit ovat saavutettavissa.
”Mahtavaa, että nykyisin on tahtotila määrittää resurssit jo kirjausvaiheessa”, iloitsee Palokangas.
Palokangas pohtii myös tanssiharrastuksen saavutettavuutta. Työpajat päiväkoti- ja koulupäivän aikana ovat eri hankkeiden kautta olleet onnistuneita. Moni on löytänyt tanssista elinikäisen harrastuksen. Harrastamisen Suomen mallin tavoite on sama – jokaisella lapsella pitäisi olla vähintään yksi harrastus. Tanssi ei ole Suomen mallissa vielä tavoittanut isompaa harrastajajoukkoa. Kajaanin kaupunki on jakanut harrastusseteleitä, jotka ovat olleet vähävaraisille tärkeä tuki tanssikoulun myöntämien vapaaoppilaspaikkojen kanssa.
Tanssiystävällisyys ja puitteet vakuuttavat
Minna Palokangas toteaa, että Kainuussa tanssi on juurtunut ihmisiin, se on suosittua ja tanssitarjontaa on paljon. Puitteet tanssiesityksille ja -tapahtumille Kaukametsän salissa ja Kuhmo-talossa ovat mainiot.
”Tanssille ilmapiiri on suotuisa”, huomaa Palokangas.
Palmgren toteaa, että Kainuu ympäristönä kiinnostaa: ”Tottakai se ympäristö kiinnostaa isosti: keitä täällä asuu, mitä täällä tarvitaan ja mistä ihmiset ovat kiinnostuneita. Olen pohtinut paljon, millaiset vierailuesitykset puhuttelevat kainuulaista yleisöä. Ollaan aika kodeissa ja omilla pihoilla: miten ihmiset löytäisi?”
”Tunsin Kainuun jo aiemmin Reijo Kelan kautta, Suomussalmi-ryhmä oli iso juttu. Myös Mustarinda Hyrynsalmella on monen tanssijan tuntema residenssi, ja ekologisuus on tärkeää”, Palmgren avaa.
Yhteistyöstä oppia muillekin alueille
Sari Palmgren ja Minna Palokangas korostavat molemmat yhteistyötä Kajaanin ja Kainuun vahvuutena.
”Yhteistyö on tosi iso asia. Keskisuuressa kaupungissa ei ole niin isoja hierarkioita. Taidekampus on esimerkki vapaan kentän yhteistyöstä. Jo 20 vuoden ajan on voitu jakaa tiloja yhdessä eri toimijoiden kesken Generaattorilla”, Palmgren kertoo.
Palmgren viittaa Seminaarin Taidekampukseen, joka sai rahoituksen keväällä 2024. Hanke on esittävän taiteen toimijoita kokoava keskus, joka perustetaan Kajaanin historialliselle kampusalueelle. Se korvaa tilana aiemman Generaattorin ja yhdistää entistäkin suuremman joukon tekijöitä. Alkuvaiheessa Seminaarin Taidekampukselle ovat kesällä 2024 muuttaneet Routa Company, Vaara-kollektiivi, Kulttura – Kainuun lasten- ja nuortenkulttuurikeskus ja Kajaanin harrastajateatteri.
Yhteistyö ja vahva osaaminen vetävät puoleensa.
”Kainuun tanssi-ilmasto on vetovoimainen ja paluumuuttajia olemme ottaneet avosylin vastaan. Oppilaamme ovat lähteneet tanssin ammattiopintohin ja sitten palanneet ammattilaisina opettajiksi tanssikouluun. Yhteistyö ja vahva osaaminen vetävät puoleensa: tanssin taiteen perusopetuksen oppilaitokset, ammattitanssiryhmä ja vahva taiteidenvälinen yhteistyö”, Minna Palokangas perustelee.
Kulttuuria löytyy elinvoimaohjelmasta alkaen, tanssi mainitaan vaihtelevasti
Alkuoletukseni kulttuurikuplan suurkuluttajana: kyllä, tanssi löytyy Kainuun ja Kajaanin strategioista, sillä se kyllä näkyy katukuvassa. Lähdin tutkimaan asiaa, ja tanssia löytyy monestakin tämänhetkisestä strategiasta osana kulttuuria ja taiteen vapaata kenttää. Sanaa “tanssi” ei kuitenkaan ole mainittu kaikissa ohjelmissa erikseen.
Kulttuuria löytyy laajasti. Esimerkiksi Kajaanin kaupungin elinvoimaohjelmassa (2022–2026) kulttuuri on nostettu yhdeksi kärkitoimialaksi. Kärkitoimialoihin on nostettu teknologia, luonnonvarat ja kiertotalous, palvelut sekä elämykset. Kulttuuri on elinvoimaohjelmassa kohdassa “Elämykset”: “Kulttuurikaupunki Kajaanin vahvasta kulttuuritarjonnasta ammennetaan elinvoimaa sisältäen myös vapaan kulttuurikentän uudet mahdollisuudet. Kulttuurituotannon osaamista vahvistetaan, ja Oulu2026 kulttuuripääkaupunkistatusta hyödynnetään kulttuuritarjonnan näkyväksi tekemisessä.” Tanssia ei elinvoimaohjelmassa erikseen mainita.
Elinvoimaohjelmaan linkittyy vahvasti myöhemmin rahoituksen saanut Seminaarin Taidekampus -hanke. Taidekampuksen hankesuunnitelmassa todetaan, että hanke tukee elinvoimaohjelmassa tavoiteltua “vetovoiman, pitovoiman ja kilpailukyvyn” edistämistä.
Kajaanin kaupungin uusimmasta strategiasta ei löydy erikseen sanaa “tanssi”, mutta kulttuuri löytyy – elinvoiman ja osaamisen teeman alta: “Laaja kulttuuritarjonta, monipuoliset harrastukset ja erilaiset asumisen mahdollisuudet lisäävät Kajaanin lumovoimaa. Kajaani on paras kaupunki tehdä monipaikkaista työtä.”
Kajaanin kulttuuriohjelmassa 2023–2026 tanssi on toki mukana kahdessa kohdassa. Otsikon “Kajaani kulttuurikaupunkina” alla todetaan: “Kaupungilla on laadukkaat kulttuuripalvelut ja osaava henkilöstö: kirjasto, museot, teatteri, musiikki- ja tanssitoiminta, vapaa sivistystyö ja yleinen kulttuuritoiminta. Varhaiskasvatus, perusopetus, oppilaitokset ja nuorisotoimi järjestävät myös kulttuuritoimintaa.” Yhteistyön ja osallisuuden osalta mainitaan vielä taiteen ammattilaisten yhteisöistä, joita “toimii Kajaanissa erityisesti teatteri- ja tanssitaiteen aloilla, mm. Vaara-kollektiivi, Routa Company, Kajaani Dance ja Kulttura Kainuun lasten ja nuortenkulttuurikeskus.”
Kainuun kulttuuriohjelma 2022–2025 mainitsee tanssin samoin kahdessa kohdassa. Yleisesittelyssä kirjoitetaan: “Erityisesti esittävällä taiteella: teatterilla, tanssilla, musiikilla ja runoudella on Kainuussa monimuotoinen edustus. Myös kirjallisuus ja kuvataide ovat alueella vahvoja.” Lisäksi on nimeltä mainittu Joutsentanssi (festivaali Kuhmossa), Kajaani Dance Festival sekä Routa Company. Roudan toimintaan kytkeytyvä residenssitoiminta taas on mainittu jopa viidessä eri kohdassa, ja residenssitoiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen on suunnattu tavoitteita. Esimerkiksi visioon työn ja vetovoiman lisäämiseksi on toimenpiteeksi kaavailtu Kainuun residenssitoiminnan konseptin muotoilua matkailutoimijoiden kanssa. Taidekampus taas istuu hyvin tilojen uudelleenkäyttöön, joka on kulttuuriohjelmassa vahvasti mukana verkostoitumisen ja kansainvälistymisen kannalta.
Maakunnan kehittämisen välineessä Kainuu-ohjelmassa (2021) tanssia ei mainita, mutta kulttuuri mainitaan 47 kohdassa. Se kytketään osaksi positiivista maakuntakuvaa ja mainetyötä sekä hyvinvointia.
Yllättäen tanssia ei löydy Kainuun kulttuurihyvinvointisuunnitelmasta 2019–2022 (2019). Esimerkiksi teatteri kuitenkin mainitaan hyvinvointisuunnitelmassa, eli taiteenlajeja on yksilöity jonkin verran. Liike mainitaan liikunnan, liikenteen ja liike-elämän yhteydessä sekä luonnossa liikkumisena ja esimerkkinä taiteen liikkeellepanevasta voimasta. Ymmärrettävästi suunnitelmassa on kuitenkin haluttu katsoa suuria linjoja eikä yksittäisiä taiteenlajeja.
Kajaanin Kulttuuripolku -hyvinvointisuunnitelmasta löytyvät Kajaani Dance ja Ballet Kaukametsä, ja myös Routa on ollut toteuttamassa kouluyhteistyötä. Tulevana lukuvuonna (2024–2025) Roudan peliaiheinen teos Hyökkäämisen ja puolustautumisen strategiat on valtakunnallisessa Taidetestaajat-hankkeessa, jolloin se tarjotaan kaikille kahdeksasluokkalaisille.
Jatkossa tanssin roolia niin elinvoimaohjelmissa kuin hyvinvointisuunnitelmissa tukee ennestään se, kuinka kiistatonta näyttöä esimerkiksi tanssi- ja liiketerapeuttisista menetelmistä on saatu vaikkapa masennusoireiden hoidossa. Kajaanissa on jo pitkään ollut uraauurtavaa työtä tanssiterapian parissa ja liepeillä (mainittakoon esimerkiksi terveystieteiden tohtori Teija Ravelin ja tanssitaiteen tohtori Kirsi Törmi).
Kainuulainen tanssi elää vahvoilla juurilla
Huomaan keskustelujen ja tutkailujeni jälkeen, että olen aiheesta vielä aika pihalla. Tanssi tietysti näkyy Kajaanin kaupungin strategioissa, mutta pidetäänkö sitä itsestään selvänä, Minna Palokangas tuumaa. Huomataanko, että tällainen tanssi-ilmiö ei ole ihan tavallista joka paikassa? Olisihan omituista jättää kaupunkilaisille itsestään selvästi näkyvä ilmiö strategiassa mainitsematta.
Kaupungin päättäjät tarvitsevat strategian johon nojautua, muuten toimintaa ei voida tukea.
En nyt puhu euroista ollenkaan, koska olen kiinnostunut aiheesta yleisemmällä, vähän filosofisemmalla tasolla. On kuitenkin yksi konkreettinen esimerkki: nyt Kajaaniin perustetaan Seminaarin Taidekampus, jossa ovat mukana taiteen vapaan kentän ryhmät. Jos kaupungin elinvoimaohjelmassa ei olisi mainittu taiteen vapaata kenttää, johon myös tanssin ammattiryhmä kuuluu, hankkeen rahoitusta eli ylimääräisen elinkeinopoliittisen investointivarauksen käyttöä Taidekampukseen ei olisi voitu hyväksyä. Kaupungin päättäjät tarvitsevat strategian johon nojautua, muuten toimintaa ei voida tukea. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että strategioilla on joskus ainakin konkreettista merkitystä.
Toisaalta Palmgren ja Palokangas toteavat kumpikin, että tämä on kulttuurimyönteinen maakunta ja kaupunki.
Haluaisin kertoa juuri sinulle kainuulaisesta tanssista tämän: Se näkyy kaduilla. Tanssijoina on kaikenikäisiä: lapsia, nuoria, aikuisia ja eläkeikäisiä. Tanssi on hyvin moninaista: viihdyttävää, nykytanssia, yhteiskunnallista.
Tänä keväänä Kajaanissa esiintyi mielenkiintoinen uusi hahmo: Kökkonen, Kekkosen epäversio. Hahmo seikkaili useissa tapahtumissa kaupungilla. Tanssija Maria Autio yhdisti hahmossaan hulvattomasti kaupungin historiaa (presidentti Kekkonenhan eli nuoruuttaan Kajaanissa) ja nykypäivää. Kökkosesta on tehty jo useita versioitakin, ja muitakin tanssijoita on ollut mukana. Kökkos-versiot tanssivat jopa salsaa mustissa puvuissa ja kravateissa keskellä Välikadun valtaus -nimistä katutapahtumaa. Esitykset toivat esiin nykytanssille ominaista pilkahtelevaa iloa, ajankohtaisuutta, yllättävyyttä ja yhteiskunnallisuutta. Mieleen tuli myös Reijo Kela, joka on kainuulainen, suomussalmelaislähtöinen, nykytanssin pioneeri.
Näillä vahvoilla juurilla, joilla kainuulainen tanssitaide seisoo, on hyvä työskennellä edelleen.
Artikkelin taustaa
Puheenvuoroni aiheesta on yksityishenkilönä, hyvin subjektiivinen ja perustuu kasvamiseen Kajaani Dancen ja Routa Companyn vaikutuspiirissä. Olen saanut kummaltakin taholta paljon oppia, ja katsoisin maailmaa aivan eri vinkkelistä ilman näitä vaikuttavia yhteisöjä, opettajia ja taiteilijoita, opiskelijoita ja ammattilaisia. Tällä hetkellä toimin myös Roudan hallituksen jäsenenä.
Tämä strateginen lähestymistapa on itselleni uusi. Aloitin vuosi sitten koordinaattorina Kainuun liitossa kahdessa kansainvälisessä kulttuuriprojektissa. Maakuntaliiton tehtävänä on muun muassa laatia maakuntaohjelma ja sillä ohjata alueen tulevaisuutta. Tämän työn kautta olen päässyt hieman kurkistamaan aluekehitykseen ja esimerkiksi näihin kolmeen seikkaan: 1) miten aluekehityspuolella otetaan kulttuuri (laajasti käsitettynä, siis myös tanssi mukaan lukien) mukaan strategioihin, 2) miten kulttuuria nostetaan esille maakunnan ja kuntien markkinoinnissa elinvoimatekijänä ja 3) miten sitä taiteen tekemistä voisi tukea enemmän maakunnassa. Eli sekä tanssin näkyvyys että tuki Kainuussa kiinnostavat. Työ jatkuu.
Lähteet
Artikkelissa mainitut strategiat
Kajaanin kaupungin strategia 2023-2026 https://www.kajaani.fi/tiedostot/kajaanin-kaupunkistrategia-2023-2026/
Kajaanin kaupungin elinvoimaohjelma 2022-2026 https://www.kajaani.fi/tiedostot/elinvoimaohjelma-2022-2026-pdf/
Kajaanin kulttuuriohjelma 2023-2026 https://www.kajaani.fi/tiedostot/117790/
Kajaanin Kulttuuripolku https://www.kajaani.fi/kasvatus-ja-koulutus/kulttuuripolku/
Kainuun liitto 2016. Selvitys B:17. Kainuun kulttuurihyvinvointisuunnitelma 2019–2022. https://kainuunliitto.fi/assets/uploads/2020/08/B17-Kainuun-kulttuurihyvinvointisuunnitelma-2019-2022.pdf
Kainuun liitto 2021. Julkaisu A:15. Kainuu-ohjelma (Kainuun maakuntasuunnitelma 2040 ja Kainuun maakuntaohjelma 2022-2025) https://kainuunliitto.fi/assets/uploads/2022/11/Kainuu-ohjelma-web-final.pdf
Kainuun liitto 2022. Kainuun kulttuuriohjelma 2022-2025. https://kainuunliitto.fi/assets/uploads/2022/05/KainuunKulttuuriohjelma_web_Final_Kainuun-liitto_25.4.2022.pdf
Artikkelissa käytetyt muut lähteet
Kansaneläkelaitos. Tiedote Kelan sivuilla 21.11.2023: Tanssi-liiketerapia voi vähentää masennusoireita merkittävästi. https://www.kela.fi/ajankohtaista/tanssi-liiketerapia-voi-v%25C3%25A4hent%25C3%25A4%25C3%25A4-masennusoireita-merkitt%25C3%25A4v%25C3%25A4sti
Kajaanin kaupunki. Kaupunginhallituksen kokous 19.3.2024. § 65 Kajaanin Taidekampus -hanke. https://kajaani.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Kaupunginhallitus/Kokous_1932024/Kajaanin_Taidekampus_hanke(39996)
Kajaanin kaupunki. Tiedote nettisivuilla 19.3.2024: Uusi yhteisöllinen esittävän taiteen keskus perustetaan Kajaaniin historialliselle Seminaarin kampusalueelle. https://www.kajaani.fi/tiedotteet/uusi-yhteisollinen-esittavan-taiteen-keskus-perustetaan-kajaaniin-historialliselle-seminaarin-kampusalueelle/
Taiteen edistämiskeskus 2024. Taiken virkanäkemys kulttuuripoliittiseen selontekoon. https://www.taike.fi/fi/taiken-virkanakemys-kulttuuripoliittiseen-selontekoon
Lisää luettavaa
Hirvonen Anni. Turun ammattikorkeakoulu 2011. Opinnäyte. “Kädet mullassa, sielu syvällä taiteessa” : katsaus kajaanilaiseen tanssitaiteeseen. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011061011790
Härkönen Minna. Kajaanin ammattikorkeakoulu 2015. Tanssin polku : Selvitys tanssitaiteen yleisötyöstä ja konsepti sen toteuttamiseksi https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-9853-71-7
Kangasniemi Sanna. Helsingin Sanomat 12.2.2024. Nykytanssi ei tunnu näkyvän missään https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010210651.html
Kajaani Dancen nettisivut https://www.kajaanidance.fi/
Ravelin Teija. Väitöskirja. Oulun yliopisto 2008. Tanssiesitys auttamismenetelmänä dementoituvien vanhusten hoitotyössä. https://urn.fi/URN:ISBN:9789514288913
Routa Companyn nettisivut https://routa-company.fi/
Törmi Kirsi. Väitöskirja. Taideyliopisto 2016. Koreografinen prosessi vuorovaikutuksena. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-6670-79-9
Törmi Kirsi ja Minna Härkönen (toim.). Routa 2012. Kohti reunoja – Routa 2002-2011.
Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian tanssin verkkosivu https://vrua.fi/lajit/tanssi/