Keskustelu ja tieto kehorauhasta ovat lisääntyneet, mutta tanssi- ja sirkusammattilaisille toteutetun kyselyn mukaan ongelma ja sen pitkäkestoiset seuraukset ovat kentällä läsnä edelleen.
Kehorauha sirkuksen ja tanssin kentällä on nykypäivänä ominainen osa taiteen ja pedagogiikan toteuttamista. Viime vuosien keskustelu aiheen ympärillä on virinnyt erilaisten julki tulleiden tapausten myötä, ja alalla on nähtävissä terveellisempään suuntaan menevää muutosta. Vaikka keskustelu ja tieto aiheesta on lisääntynyt, ongelma ja sen pitkäkestoiset seuraukset ovat kentällä läsnä edelleen.
Toteutimme aiheesta kyselyn (tammi-helmikuussa 2025), johon vastasi yhteensä 46 henkilöä. Vastanneista 33 kertoo työskentelevänsä tanssin ja 10 sirkuksen alalla sekä 3 molemmilla aloilla. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, miten kehorauhan rikkominen ilmenee sirkuksen ja tanssin kentällä ja minkälaisia vaikutuksia sillä on.
Kyselyssä määrittelimme kehorauhan seuraavasti:
Kehorauhalla tarkoitetaan jokaisen oikeutta oman kehonsa yksityisyyteen. Kehorauhaan eivät kuulu pyytämättömät kommentit tai arvostelut, jotka liittyvät esimerkiksi kehon ulkomuotoon, kokoon, kehon muokkaukseen tai ruokavalioon. Myös pyytämättömät positiiviset kommentit voivat rikkoa kehorauhaa.
Vastauksissa kehorauhan rikkomista on tulkittu monella eri tavalla ja sen vaikutukset ovat moninaisia ja -syisiä. Kehorauhan rikkominen nähdään niin negatiiviseksi kuin positiiviseksikin tarkoitettuna kommentointina, suostumuksen rajalla toteutettuna koskettamisena sekä kapeista arvoista tai ideologiasta kumpuavana toimintana. Vastauksissa kerrotaan myös seksuaalisen häirinnän kokemuksista, työpaikka -ja muusta kiusaamisesta, syrjinnästä ja syömishäiriöistä.
Tässä artikkelissa raportoidaan kyselyn vastauksia henkilöiden kokemuksista lähtien ja anonymiteetti säilyttäen aiheen arkaluontoisuuden vuoksi.
Lisäksi artikkeli sisältää materiaalia haastatteluista esiintyvän taiteilijan Awa Sowen ja tanssialalla toimivan mieshenkilön kanssa.
Kehorauhan rikkomisen taustalla piilee laihuuden ihannointi
Erityisesti opintoihin liittyvissä vastauksissa nousee eniten esiin laihuuden ihannointi, mikä ilmenee kehon ja syömisen kommentointina sekä suorana ja epäsuorana kannustamisena laihduttamiseen. Yhteensä 61 prosenttia vastaajista kertoi kokeneensa kehorauhan rikkomista opinnoissa.
“Opettajat käskivät minua laihduttamaan, mieleeni on jäänyt kommentti, jossa opettaja on sanonut minulle: ”mene polttamaan kaloreita”.“
“Sain kuulla kommentteja siitä, miten en ikinä tulisi työllistymään ilman reilua painon pudottamista. Sain myös epäsuoria kommentteja opettajaltani syömisestä, kun hän kertoi, mitä ei ainakaan kannattaisi kokeilla ja millaisia dieettejä hän oli nuorena tehnyt pysyäkseen pienessä kunnossa.”
“Vanhempi venäläistaustainen akrobaatti [opettaja] esitti itse piirtämänsä taulukon, jossa luki kuinka paljon naisen (ylämies) ja miehen (alamies) pitäisi painaa, jotta he voivat olla pariakrobatiapari. “Pituus- ja painotaulukko” oli aivan sairas, esim. 160 cm x 50 kg, muuten liian painava akrobaatiksi jne.”
Opinnoissa kehorauhan rikkomisen kuvataan olevan myös kehojen vertailua.
“Minut laitettiin anatomian tunnilla luokan eteen luokkalaiseni kanssa ja meidän erilaisia kehon rakenteita vertailtiin. Yksi luokkalaiseni tokaisi, että ystävälläni on täydellinen ja hyvä tanssijan keho. Oli todella nöyryyttävää seisoa siinä kaikkien esimerkkinä jostain huonommasta kehosta.”
“Tietynlaisten kehojen ihannointia ja kehumista ja tietynlaisten kehojen ns. ”huonommuutta” korostavia kommentteja.”
Valkoinen ja hoikka kehoihanne kulttuurisena ominaisuutena
Esiintyvä taiteilija Awa Sowe opettaa twerkiä, esiintyy ja tuottaa muun muassa Stoassa ja Kulttuurikeskus Caisassa järjestettyä Tease & Power –klubia. Hän kuvaa, miten valkoisen ja hoikan kehon ihanne ilmenee tanssin kentällä kulttuurisena ominaisuutena. Sowe ei esimerkiksi juurikaan käy tanssikouluissa, sillä hän kokee ne lähtökohtaisesti epämukaviksi tiloiksi.
“Tanssikoulut ovat hyvin valkoisia ja opettajilta puuttuu tietoisuus siitä, miten kohdata ei-valkoisia ihmisiä ja miten luoda turvallinen tila heille harrastaa.”
Hän kuvaa, että esimerkiksi opettajan kommentit ja opetustyyli pyörivät valkoisuuden ympärillä. Sowe kertoo olevansa tällä hetkellä ainoa aktiivisesti opettava musta twerk-opettaja Suomessa.
Valkoisuuden normi ilmenee tanssin kentällä niin piilossa kuin näkyvissäkin olevina arvoina. Sowe kuvaa esimerkiksi syrjinnän kokemuksia työn saamisessa:
“Eniten se on sanatonta syrjintää, jolle aina löydetään jokin tekosyy, kuten että tässä painotimme vuosien kokemusta tai opetustaitoja. Myöhemmin on kuitenkin käynyt ilmi, ettei se pidä paikkaansa ja että valinnassa oli enemmän kyse ulkonäöstä”.
Pedagoginen tutkinto nähdään Sowen mukaan usein pätevämpänä syynä rekrytoinnille kuin se, että henkilö tulee kyseisestä tanssikulttuurista, edustaa sitä ja on viettänyt koko elämänsä sen parissa.
Kehorauhaan puuttumisen Sowe kokee haastavana, sillä aiheesta keskusteltaessa esiin nousevat myös kulttuuriset erot ja aihe koetaan arkana.
“Call out -kulttuuri ei toimi Suomessa. Ihmiset eivät uskalla antaa palautetta ja kaikkea vähän niinkuin kaunistellaan. Kun puhun mustan naisen perspektiivistä, niin hyvin helposti mun kritiikki ja palaute nähdään kiusaamisena, aggressiivisena ja ikävänä asiana.”
Sowe kertoo turvallisemman tilan periaatteiden vaikuttaneen positiivisesti asiakaskuntaan. Turvallinen tila luodaan hänen mukaansa puhumalla tanssin kulttuurista ja historiasta sekä myös sen ikävistä puolista.
“Jos halutaan luoda turvallinen tila kaikille, niin joskus se vaatii sitä, että joillekin ihmisille tulee epämukava olo.”
Opinnoissa ja työssä koetaan suostumuksen puuttumista ja ei-toivottua koskettamista
Kehon ei-toivotun koskemisen kokemuksia kuvattiin kyselyssä erityisesti opinnoissa. Kokemusten skaala on laaja, ja niissä nousee esiin muun muassa opettajan vahingollinen ohjaaminen.
“Opettaja koskee ja kommentoi ilman lupaa hyvin kontrolloivalla, vahingollisella ja pedagogiikan kannalta täysin tarpeettomalla ja haitallisella tavalla. Lupaa koskemiseen ei ole kysytty kertaakaan koko koulutuksen aikana.”
“Opettajat saattoivat tökkiä reisiä tai takapuolta ja sanoa, että täällähän on ihan hyytelöä, ja muita vastaavia kommentteja.”
Vastaajat kertovat myös seksuaalissävytteisistä kokemuksista.
“Olin mukana näytelmässä [opiskelijana]. Meitä oli sekä näyttelijöitä että tanssijoita. Ohjaaja käski meidän hyväillä toisiamme intiimialueilta niin, että se tehtiin vuorotellen ja yksi kerrallaan.”
“Kasuaali huorittelu ja roolin tai roolien esittämisen kautta hyväksytty kehon kommentointi on ollut asiatonta, alentavaa ja kaikin puolin inhottavaa.”
Kyselyssä epäasiallista ja ei-toivottua koskemista koettiin myös työssä ja työyhteisössä.
“Katsojat ovat koskeneet kesken esiintymisen.”
“Tunkeutumista toisen fyysiseen tilaan lupaa kysymättä.”
Työyhteisössä tietyn kehon ideaali voi vaikuttaa työn tekemiseen
Kehorauhan rikkomista työssä oli kokenut 50 prosenttia vastaajista ja heistä 61 prosenttia kertoo havainneensa kehorauhan rikkomista työyhteisössä ja työkavereita kohtaan.
Vastaukset sisältävät kokemuksia esimerkiksi kehon kommentoinnista niin negatiivisella kuin positiivisellakin tavalla.
“Pedagogina toimiessani asiakkaat ovat kommentoineet kehoani, sen ulkomuotoa, kokoa tarpeettomasti ja vertailevasti.”
“Kollegoihin [ja itseen] kohdistuva kommentointi voi liittyä sellaisiin tilanteisiin, joissa etsitään syytä jollekin liiketekniselle haasteelle tai työprosessin muille sisäisille valinnoille, kuten muodostettavat parit, pienryhmät, soolot tai muut roolituksiin liittyvät valinnat. Useammin tulee sitä positiivista kommentointia heti jos vaikka olomuoto tai ominaisuudet ovat muuttuneet atleettisempaan suuntaan.”
Työyhteisössä kehorauhan rikkominen voi olla esimerkiksi laihdutuspuhetta ja kehojen ominaisuuksien kommentointia.
“Edelleen tosi moni puhuu varomattomasti omista ”joulukiloistaan”. Omaa kehoa koskevat kommentit ovat yleisiä.”
“Tanssioppilaiden kehoista on puhuttu kehorauhaa rikkovalla tavalla, myös kollegoista.”
Kehojen arvioinnin perusteella työyhteisössä saatetaan tehdä työllistymiseen liittyviä valintoja.
“Olen todistanut hiljaista ja artikuloimatonta valintojen tekemistä taiteellisissa prosesseissa usein koreografi-ohjaajan puolelta niin, että taiteellisia valintoja tehdään fyysisiin ominaisuuksiin ja ulkomuotoon liittyen selkeästi, vaikka niin ei sanota asian olevan.”
“Esimerkiksi henkilöstä ei oteta promokuvia ja mainosteta, muista otetaan.”
“Suurin osa minun lihavista työkavereista jäävät ilman töitä lihavuuden takia. Ruskeat ja mustat työkaverit saavat enimmäkseen hommia sen takia, että inklusiivisuus trendaa.”
Kehorauhan rikkomista koetaan myös vapaa-ajalla
Vastaajista puolet kertoo kokeneensa kehorauhan rikkomista vapaa-ajalla työhönsä liittyen. Vastauksissa mainitaan esimerkiksi kehon kommentointi pukuhuoneessa, kokemukset harrastuksessa ennen ammattilaiseksi kehittymistä sekä muut kokemukset työn ja vapaa-ajan rajapinnassa, kuten työhön liittyvissä juhlissa.
“Seksuaalissävytteiset vihjailut notkeudesta. On myös tullut olo, että ammatin mainitseminen on ollut oikeus kommentoida ja koskettaa kehoa ilman suostumustani. Erityisen korostunutta se on ollut tavattaessa uusia ihmisiä tai deittailukulttuurissa.”
“Kehoon koskettelua ilman lupaa ja kehon kommentointia seksuaalisella tavalla.”
“Harrastustunneilla nuoresta lähtien kommentointia syömisestä eli sen vähentämisen tärkeydestä, kehon muodosta, kuukautisten aikaisesta turvotuksesta epätoivottuna ja peiteltävänä asiana. Nykyään ulkonäkökeskeiset, kehuiksi tarkoitetut kommentit kehoni pienuudesta ja laihuudesta tuntemattomilta kiusaannuttavat.”
Yleisesti vastauksista on tulkittavissa sirkuksen ja tanssin ammattilaisten kehojen esineellistävä puhe, jossa kehoa ammatikseen käyttävän henkilön kehon arviointi muuttuu ikään kuin normiksi – asiaksi, jota on sallittua kommentoida.
Äijäilykulttuuri vaikuttaa kehorauhan kokemiseen
“Yleisesti kehorauhan käsite on jo tehnyt tuloaan, mutta miesoletetuilla se muutos on hitaampaa. Se olisi nimenomaan omalla vastuulla puuttua siihen kulttuuriin, mutta miesväestö ei ole niin herkkä purkamaan sitä.”
Tanssin kentällä työtä tekevä mieshenkilö kuvaa, miten alalla toimivien miesten keskuudessa ilmenee edelleen ylitsevuotavaa maskuliinisuuden kulttuuria.
“Työryhmän miesoletetut henkilöt aina jossain kohtaa päivää ottivat paitojaan pois ja katselivat peilistä sekä tekivät fysiikkaharjoittelua, mikä itselleni oli ainakin silloin vaivaannuttavaa ja sai miettimään pitääkö näin toimia, olenko huonompi tai laiska jos kyseinen toimintatapa ei kiinnosta tai tunnu mielekkäälle.”
Hänen mukaansa stereotypiset sukupuoliroolit ovat läsnä edelleen esimerkiksi tanssitaiteen kuvastossa, mikä vaikuttaa kehorauhan kokemiseen.
“Siihen liittyy länsimaisen taidetanssin historia ja kaanon, prinssin ja prinsessan traditiot sekä niihin sisäänkirjoitetut arvot: kuinka tässä kukin liikkuu ja minkälaisia taitoja harjoitetaan.”
Hän kuvaa, miten perinteisen sukupuoliroolin myötä sisäistettu kehoideaali vaikuttaa esimerkiksi häneen itseensä sekä muihin kollegoihin.
“Henkilö itse lyttää itsensä tai pienentää itsensä, vähättelee tai jatkuvasti viittaa myös nuoruuteen [omaan ikäänsä].”
Kehorauhan rikkoutumisesta voi olla pitkäkestoisia seurauksia
Vastauksissa kuvataan kokemusten vaikuttaneen henkilökohtaiseen kamppailuun ja esimerkiksi syömishäiriöiden kehittymiseen.
“Minulla oli vakava syömishäiriö, joka oireilee edelleen jos en pidä siitä huolta. Se alkoi sirkuskoulussa. Koen jatkuvaa ahdistusta ulkonäöstä, vaikka tiedän, että sen ei pitäisi olla niin. Tiedän myös, että useat naiset kokevat samaa.”
“Olen yrittänyt muokata kehoani syömättömyydellä ja ylitreenaamisella, jotta asettuisin paremmin muottiin tai että kokisin riittäväni. Se on johtanut vaan väsymykseen ja itsensä kehittäminen ja pidempi keskittyminen on ollut haastavampaa.”
72 prosenttia vastaajista kertoo rikkoneensa itse omaa kehorauhaansa. Kyselyssä vastaajat kertovat oman kehorauhan rikkomisen olevan esimerkiksi kehon hoikkuuden arvioimista, syömiseen liittyviä ongelmia ja rajoituksia sekä kehon aliarvioimista ja arvostelua.
“Olen hokenut itselleni, että sirkusartistin, varsinkin tiettyjä lajeja tekevän, kuuluu olla tietyn kokoinen ja kehon rakenteeltaan tietynlainen.”
“Tyytymättömyys oman kehon ikääntymiseen ja kehon muuttumiseen.”
“Olen alkanut samalla tavalla kommentoida kehoa negatiivisesti, miten minua on kommentoitu.”
Kehorauhaa rikkova puhe ja toiminta voi luoda turvattomuuden tunnetta niin yksilössä kuin yhteisössäkin.
“Psykologinen turvallisuus on häiriintynyt ja työskentelystä on tullut hankalaa. Se on näyttäytynyt myös hiljaisena vallankäyttönä.”
“Vaikuttaa työilmapiiriin ja luottamukseen, vähentää kykyä heittäytyä.”
Kokemukset voivat johtaa jopa joko alan vaihtoon tai töiden ja tulojen vähenemiseen.
“Tanssiuran lopettaminen, omien tilojen luominen, jossa voi toteuttaa kehorauhaa. Some-sotia, pitkiä sairaslomia ja muutosta siinä, miten toteuttaa itseään tanssijana. Piiloutumista.”
“Työmahdollisuuksien väheneminen, opetettavien tuntien vähennyksiä – johtaa tulojen vähenemiseen, toteutumatonta yhteistyötä, ulkopuolisuutta, riittämättömyyden tunteita, traumatisoitumista, häpeää, mielenterveyshaasteita, epäluottamuksen tunteita alaa ja ihmisyyttä kohtaan.”
Kehorauhaa edistetään avoimella keskustelulla ja itsereflektoinnilla
Useiden alalla toimivien henkilöiden kehorauhan rikkomisen kokemukset juontavat juurensa lapsuuteen ja nuoruuteen. Moni vastaajista pitääkin opettajien ja koulutuksen roolia tärkeänä kehorauhasta keskusteltaessa.
Yhteisten sääntöjen luominen ja myös niiden auki puhuminen nähtiin tärkeänä ja hyvänä lähtökohtana kehorauhallisempien tilojen saavuttamiseksi.
“Sovitaan projektin alkaessa pelisäännöt. Kun ne on ääneen lausuttu ja niihin on sitouduttu, niiden rikkominen on helpompi nostaa esiin heti, jolloin tapahtuma on tuoreena muistissa. Koulutuksen osana tutustutaan omiin rajoihin, tunnistetaan ja tunnustetaan omat rajat ja harjoitellaan oman kehorauhan suojelua.”
“Luoda rajoja taiteellisen työskentelyn eettisyydelle ja mitä esim. koreografi saa oman taiteellisen visionsa eteen tehdä: koskettaa, auttaa, fasilitoida.”
Vastauksista oli luettavissa myös vastaajien erot sen tulkitsemisessa, mikä koetaan kehorauhaa rikkovaksi toiminnaksi. Useissa vastauksissa nostettiin esille myös yksilön vastuu.
“Katsomalla ensin itseään peiliin. Tulemalla tietoiseksi omasta taustasta ja omasta arvopohjasta.”
“Jokaisen toimijan on itsensä pidettävä huoli oman olemuksensa fyysisistä rajoista ja reagoitava heti, mikäli niitä rikotaan eikä odottaa vuosia ennen kuin alkaa puhumaan kokemuksistaan.”
“Puuttumalla epäasialliseen puheeseen. Käymällä läpi myös asiallisen kosketuksen merkitystä ja myös sitä, kuinka alalla on välttämätöntä suhtautua omaan kehoon objektiivisesti, sillä keho on siellä työkalu.”
Aiheesta toivottiin yleisesti enemmän keskustelua, kehojen moninaisempaa representaatiota, koulutusta, rehellistä keskustelua siitä, miten kehon ulkonäkö vaikuttaa sirkuksen ja tanssin kentällä sekä nollatoleranssia kehorauhaa rikkovaan puheeseen ja toimintaan.