Korona notkautti taiteen ja kulttuurin alat, mutta opetus- ja kulttuuriministeriö aikoo nostaa ne uuteen nousuun uudella hankkeellaan. Kysymys on kuitenkin pitkälti rahasta.
Kulttuurin tulevaisuustyöryhmä keskittyy nostamaan kulttuurin sekä luovien alojen arvostusta ja asemaa. Hanke on luotu tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen aloitteesta. Ministerin mukaan korona-aika toi aiempaa vahvemmin esiin alan taloudellisen vaikuttavuuden ja tärkeyden ihmisten hyvinvoinnille. Hankkeessa toimivan työryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Tuomo Puumala opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
—Rahat, rakenne ja arvostuskysymykset; nämä nivoutuvat hankkeessa yhteen. Meidän pitää löytää sanottavaa monesta näkökulmasta, kuten kulttuurin kuluttajan polusta, kulttuurin harrastamisen polusta sekä ammattilaisen polusta, Puumala toteaa.
Hankkeeseen koottu 17-henkinen työryhmä edustaa eri taide- ja kulttuurialan tekijöitä. Mukana ovat muun muassa ohjaaja ja käsikirjoittaja Pauliina Feodoroff, näyttelijä, taiteellinen johtaja Jarkko Lahti, tanssija Julian Owusu ja Suomen elokuvasäätiön hallituksen puheenjohtaja Anne Brunila.
Työryhmä kokoontuu kuukausittain. Jokaisella tapaamiskerralla on oma teemansa. Työskentely on tavoitteellista, ja jokaisen tapaamisen lopuksi esitetään ratkaIsuehdotuksia kulloisenkin teeman mukaiseen ongelmaan.
— Rakennamme mahdollista pohjaa seuraavalle hallituskaudelle, joka alkaa vuonna 2023. Meillä pitää olla jokin näkemys pitkälle tulevaisuuteen, ainakin vuoteen 2030.
Rakenteellisen uudistuksen paikka
Freelancereiden asema huolettaa Puumalaa. Hänen mielestään freelanceriyden rakennetta pitäisi saada avattua uudella tavalla.
— Viimeistään pandemia paljasti, miten freelancerit ovat väliinputoajia myös sosiaaliturvan suhteen. Freelancer ei ole yrittäjä eikä palkansaaja. Ajattelen, että tässä olisi rakenteellisen uudistuksen paikka, Puumala toteaa.
Suuri myönteinen rakenneuudistus oli valtionosuuslain uudistus tällä vaalikaudella. Puumalan vetämä vos-työryhmä sai työnsä päätökseen ja laki tulee voimaan vuoden alusta. Uudistuksen jälkeen teatterin, tanssin ja sirkuksen vos-rahoituksen piirissä on 69 toimijaa aikaisempien 53 toimijan sijaan.
Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö on perustanut neljän säätiön kanssa uuden rahaston kulttuurin ja taiteen rahoittamiseksi. Tällä hetkellä rahastossa on 10 miljoonaa euroa. Määrää on tarkoitus kasvattaa 30 miljoonaan euroon vielä tällä vaalikaudella eli ennen vuotta 2023.
— Rahoitus menee niin, että jokaista yksityiseltä puolelta saatua euroa kohti valtio laittaa rahastoon yhden euron.
Käytännössä vapaan kentän toimija saa rahastosta tukea, kun hän lyöttäytyy yhteistyöhön valtionosuutta saavan tahon kanssa.
Veikkausrahojen sijaan oma momentti
Viime aikoina kulttuurin ja luovien alojen yhteydessä on puhuttu veikkausvoittorahoista ja niiden leikkausten aiheuttamista ongelmista. Puumalan sekä ministeriön kanta on, että kulttuurin rahoitus pitäisi viedä valtionbudjettiin vuodesta 2024 alkaen. Silloin kulttuuri- ja taidealoilla ei enää puhuttaisi veikkausvoittovaroista, vaan kulttuurin omasta momentista.
— Valtion budjetista päättää aina eduskunta, joten kulttuurin rahoituksen määrä olisi jatkossa poliittisen päätöksen takana, Puumala tähdentää.
Asiaa pohtii työryhmä, jonka pitäisi saada aikaiseksi tulosta eli rahoitusmalli vuoden loppuun mennessä.
