Osa työnantajista on joutunut lomauttamaan työntekijöitään koronaepidemian vuoksi. Lomauttamisella tarkoitetaan työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä.
Lomautuksen aikana työsuhteesi on voimassa, joten työsuhde-edut säilyvät, kuten työterveyshuolto ja lisäksi vuosilomaa kertyy 30 ensimmäiseltä lomautuspäivältä. Näistä saat tietoa, kun ne tulevat ajankohtaisiksi.
Lomautus voidaan tehdä määräajaksi tai toistaiseksi, osittain tai kokonaan.
Työantaja saa lomauttaa työntekijän toistaiseksi, jos työnantajalla on työsopimuslaissa tarkoitettu tuotannollis-taloudellinen peruste työsuhteen irtisanomiselle.
Määräaikainen lomauttaminen on mahdollista, jos työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti, eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta.
Määräaikaisten lomautusten voidaan arvioida kestävän enintään 90 päivää. Koronavirusepidemiasta johtuvat lomautukset tulisi lähtökohtaisesti toteuttaa määräaikaisina, sillä tällä hetkellä on hyvin hankalaa arvioida, kestääkö tilanne yli kolme kuukautta.
Työnantaja voi lomauttaa työntekijän osittain tai kokonaan. Osittaisella lomautuksella voidaan lyhentää joko päivittäistä työaikaa (esim. 8 tunnista 6 tuntiin) tai viikoittaista työaikaa (esim. 5 päivästä 3 päivään). Työnantaja harkitsee lomautuksen toteutustavan lomautustarpeen mukaan.
Määräaikaista työntekijää ei voi lomauttaa, ellei hän työskentele vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa kyseinen työntekijä.
Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle lomautuksesta henkilökohtaisesti viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, toteuttamistapa, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.
Huom. Työehtosopimuksissa voi olla erilaisia määräyksiä, kuten Teatterialan työehtosopimuksessa, jossa on kuukauden ilmoitusaika (90.4 §).
Lomautustilanteissa työnantajan on toimitettava työntekijälle lomautusilmoitus ja lomautustodistus. Työntekijä tarvitsee dokumentit työttömyyskassaan varten.
Työnantajan on mahdollista jatkaa määräaikaista lomautusta 1-2 viikkoa yli 90 päivän ajan. Tällöin työnantajan tulee antaa työntekijälle uusi lomautusilmoitus henkilökohtaisesti määräaikaa noudattaen. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia lyhyestä määräajasta lomautusten jatkumiselle.
Määräaikainen lomautus päättyy ja työntekijän on palattava työhönsä määräajan päättyessä. Toistaiseksi voimassa olevan lomautuksen päättymisestä on ilmoitettava työntekijälle vähintään seitsemän päivää aikaisemmin.
Jos on ennakoitavissa, että määräaikaisen lomautuksen aikana on mahdollisesti tarjolla tilapäisiä töitä, tulisi osapuolten ennen lomautuksen alkamista tehdä sopimus lomauttamisen keskeyttämisestä. Työnantajalla on velvollisuus määräaikaisenkin lomautuksen aikana tarjota työtä lomautetulle työntekijälle, jos tilapäistä työtä ilmaantuu. Jos lomautettu kieltäytyy tilapäisen työn vastaanottamisesta, hän saattaa saada karenssin työttömyysturvaetujen maksamisessa.
Työntekijällä on oikeus saada lomautusajalta työttömyyspäivärahaa
Työttömyyskassan jäsen on lomautuksen ajan oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan, jos päivärahan maksamisen edellytykset täyttyvät.
Huomaa, että jos itse sovit lomautuksestasi, menetät oikeutesi saada työttömyysetuutta. Yksittäisten työntekijöiden ei tule sopia lomautuksistaan, koska työttömyyskassa tulkisee henkilön itse sopineen työttömyydestään ja asettaa karenssin työttömyyspäivärahaan. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö luottamusmies voi neuvotella työnantajan kanssa yt-neuvotteluissa lomautusten ajankohdista ja muista yksityiskohdista. Neuvotteluita on käytävä, mutta päätöksenteko ja vastuu lomautuksista on aina työnantajalla.
Jos sinut lomautetaan, ilmoittaudu verkossa työnhakijaksi TE-toimistoon viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänäsi. Ilmoittautumista työnhakijaksi ei voi tehdä takautuvasti, ja työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa vain siltä ajalta, jonka henkilö on ollut TE-toimistossa työttömänä työnhakijana.
Huomaathan, että myös lomautetun tulee työnhakijaksi ilmoittautuessaan täyttää kohta “Haen kokoaikatyötä”. Tarvitset lomautusilmoituksen korvausta hakiessasi.
Lomautus ja Työsopimuslain tarkoittama ylivoimainen este
Kun on kyse Työsopimuslain, TSL 2:12.2, tarkoitetusta työnteon estymisestä poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun tämän kaltaisen työntekijästä ja työnantajasta riippumattoman esteen vuoksi, työntekijällä on oikeus saada esteen aikana palkkansa. Työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on rajattu kahteen viikkoon.
Jos palkanmaksu keskeytyy, työntekijä tarvitsee työttömyysturvaa varten kirjallisen ilmoituksen.
Mikäli työnantaja esimerkiksi harkitsee esteen vuoksi työvoiman käytön vähentämiseen liittyviä toimenpiteitä on otettava huomioon työsuhteen olennaisten ehtojen muuttamiseen liittyvä velvollisuus toteuttaa tällaiset irtisanomiseen oikeuttavaa perustetta edellyttävät toimet irtisanomisaikaa noudattaen, mahdollisten lomautusten toimeenpanon aloittamista rajoittaa 14 päivän lomautusilmoitusaika, yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain piirissä olevien yritysten toiminnassa on huomioitava edellä mainittujen lisäksi vielä ennen YTL 8 luvussa tarkoitettuihin toimenpiteisiin ryhtymistä neuvotteluesityksen antamisesta sekä neuvottelujen vähimmäiskestosta säädetyt määräajat.
Työntekijä, jonka työnteko on TSL 2:12.2:ssa tarkoitetulla tavalla koronavirusepidemian vuoksi estynyt, on oikeutettu työttömyysetuuksiin riippumatta siitä, onko työnantaja lomauttanut häntä vai ei TSL 2:12:2:n ensimmäisen virkkeen mukaisen palkanmaksuvelvollisuuden päätyttyä. Lomautukseen rinnastettavan syyn perusteella maksettava työttömyysetuus määräytyy samoin perustein kuin lomautetun työntekijän etuus.
Työttömyysturvalain (1290/2002) 5 § 14 a) nojalla palkanmaksun keskeyttäminen TSL 2:12.2 on lomautukseen rinnastettava syy.
Yhteistoimintaneuvottelut
Kun yrityksessä on säännöllisesti vähintään 20 työntekijää, lomauttaminen edellyttää yhteistoimintaneuvottelujen käymistä.
Yritysten yhteistoimintalain mukaan työnantaja saa tehdä lomautuspäätöksen ilman edeltäviä yhteistoimintaneuvotteluja, jos yrityksen tuotanto- tai palvelutoiminnalle tai yrityksen taloudelle vahinkoa aiheuttavat erityisen painavat syyt, joita ei ole voitu tietää ennakolta, ovat yhteistoimintaneuvottelujen esteenä. Työnantajan tulee kuitenkin viivytyksettä käynnistää yhteistoimintaneuvottelut, kun nämä perusteet lakkaavat olemasta. Tällöin yhteistoimintaneuvotteluissa tulee selvittää myös aiemman poikkeuksellisen menettelyn perusteet.
Yhteistoimintaneuvotteluissa osapuolina ovat työnantaja ja yrityksen henkilöstö. Henkilöstöryhmän edustajana toimii työehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies tai työsopimuksen nojalla valittu luottamusvaltuutettu. Mikäli henkilöstöryhmällä ei ole oikeutta osallistua luottamusmiehen valintaan tai luottamusmiestä ei ole valittu, työntekijät voivat valita keskuudestaan yhteistoimintaedustajan, joka edustaa heitä yhteistoimintaneuvotteluissa.
Kun yhteistoimintaneuvotteluilla tähdätään työvoiman käytön vähentämiseen (osa-aikaistaminen, lomauttaminen, irtisanominen), työnantajan on annettava kirjallinen neuvotteluesitys viimeistään viisi päivää ennen neuvottelujen aloittamista. Esityksestä tulee käydä ilmi ainakin neuvottelujen alkamisaika- ja paikka sekä pääpiirteinen ehdotus neuvotteluissa käsiteltävistä asioista. Neuvotteluesitys tulee toimittaa myös työ- ja elinkeinotoimistolle.
Jos työnantaja harkitsee vähintään kymmenen työntekijän irtisanomista, lomauttamista yli 90 päiväksi tai osa-aikaistamista, tulee työnantajan antaa työntekijöiden edustajalle tiedot aiottujen toimenpiteiden perusteista, arvio irtisanomisten, lomautusten ja osa-aikaistamisten määrästä, selvitys periaatteista, joiden mukaan kyseiset työntekijät määräytyvät sekä arvio ajasta, jonka kuluessa työnvoiman käytön vähentäminen pannaan toimeen.
Työnantajalla on neuvotteluvelvollisuus, jonka pituus riippuu siitä, kuinka laajoja toimenpiteitä yrityksessä ollaan toteuttamassa. Mikäli työnantajan harkitsemat irtisanomiset, lomautukset tai osa-aikaistamiset koskevat alle 10 työntekijää tai vaihtoehtoisesti enintään 90 päivän lomautus koskee vähintään 10 työntekijää, on neuvotteluja käytävä vähintään 14 päivää ellei toisin sovita.
Mikäli työnantajan harkitsemat irtisanomiset, yli 90 päivää kestävät lomautukset tai osa-aikaistamiset koskevat vähintään 10 työntekijää, on neuvotteluja käytävä vähintään kuusi viikkoa, ellei toisin sovita. Neuvotteluajanjakso on kuitenkin 14 päivää, mikäli työntekijöiden määrä yrityksessä on säännöllisesti vähintään 20 mutta alle 30.
Neuvottelujakson päätyttyä katsotaan työnantajan täyttäneen neuvotteluvelvollisuutensa. Neuvotteluvelvoitteen täytyttyä työnantajan on esitettävä henkilöstöryhmien edustajille selvitys yt-neuvottelujen perusteella harkittavista päätöksistä. Selvityksestä tulee käydä ilmi irtisanottavien/lomautettavien/osa-aikaistettavien määrät, lomautusten kestoajat sekä minkä ajan kuluessa työnantaja aikoo panna toimeen kyseiset päätökset.
Työntekijöiden pyynnöstä työnantajan on laadittava yhteistoimintaneuvotteluista pöytäkirjat.
Kirjoittajat ovat Temen lakimiehet Eeva Kaplas ja Mari Marttila
