Uuden lain mukaisia vanhempainpäivärahoja maksetaan heille, joilla lapsen laskettu syntymäaika on 4.9.2022 tai sen jälkeen.
Elokuun alusta voimaan tulleen perhevapaauudistuksen tarkoituksena on tasata vanhempien perhevapaita, ja uudistus on tärkeä askel kohti työelämän tasa-arvoa. Uusi perhevapaajärjestelmä ottaa huomioon perheiden monimuotoisuuden, erityyppiset perheet ja yksinhuoltajat.
Uudistus avaa mahdollisuudet tasa-arvoisempaan vanhemmuuteen myös perinteisissä ydinperheissä. Kannustammekin jäseniämme pohtimaan uudella tavalla, miten omassa perheessä perhevapaat kannattaa järjestää.
Jatkossa molemmilla vanhemmilla on mahdollisuus 160 päivän perhepäivärahan kiintiöön. Perhepäivärahakiintiötä voidaan myös jakaa muulle huoltajalle, jos lapsen vanhemmat niin päättävät. Huoltajalla on oikeus päivärahaan sukupuolesta riippumatta.
Hyvää on myös siinä, että päivärahajaksoja ei tarvitse pitää yhtäjaksoisesti, vaan niitä voi käyttää toivomustensa mukaan siihen asti, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Päivärahaa voidaan maksaa siis vaikkapa osa viikosta tai joka toinen viikko. Tällä pyritään lisäämään joustavuutta työelämän ja muun arjen yhdistämiseen.
Uuden lain mukaisia vanhempainpäivärahoja maksetaan heille, joilla lapsen laskettu syntymäaika on aikaisintaan 4.9.2022. Temen edustamilla taide- ja kulttuurialoilla vanhempainvapaista on sovittu työehtosopimuksissa ja olemme pyrkineet neuvottelemaan uuden lain mukaiset ratkaisut kaikkiin työehtosopimuksiimme.
On todettava, että kaiken kaikkiaan neuvottelut työnantajien kanssa ovat olleet vaikeita. Liian monissa työehtosopimuksissa on edelleen voimassa vanhat, äidin vapaata painottavat määräykset, jotka ohjaavat helposti perheitä perinteisiin ratkaisuihin, joissa valtaosan vapaista käyttää äiti. Tilastojen mukaan vuonna 2021 naiset käyttivät 97 prosenttia vanhempien kesken jaettavissa olevista vanhempainrahapäivistä. Perhevapaiden käytön epätasainen jakautuminen vanhempien kesken vaikuttaa naisten palkka- ja eläkekehitykseen sekä uralla etenemiseen. Naisten vapaiden käyttö näkyy myös joidenkin työnantajien kokemuksena, että naisen palkkaaminen on riski.
Perhevapaajärjestelmän muuttaminen ei yksin riitä, vaan myös työelämää ja työpaikoilla vallitsevia asenteita on muutettava. Onkin erikoista, että työnantajilla ei ole halua edistää työelämän tasa-arvoa TES-kirjauksilla. Ilman työnantajien asennemuutosta perhevapaauudistuksen tavoitteiden toteutuminen ei onnistu. Esimerkiksi työryhmäkirjaukset, joiden nojalla asiasta piti päästä neuvottelutulokseen elokuuhun mennessä, eivät ole johtaneet tulokseen.
Suomen Teattereiden kanssa neuvoteltavaan Teatterialan työehtosopimukseen löydettiin yhteinen, työelämän tasa-arvoa edistävä ratkaisu. Työehtosopimuksen mukaan raskausvapaalta maksetaan palkkaa 40 päivältä, sekä lisäksi vanhempainvapaan ajalta 44 päivää molemmille vanhemmille. Vastaava ratkaisu on neuvoteltu myös Kansallisteatterin tekniikkaa ja vastaavia koskevaan työehtosopimukseen. Tältä osin mennään oikeaan suuntaan ja arvostamme työnantajapuolen halua vahvistaa tasa-arvoista perhevapaiden käyttöä.
Vaikka perhevapaauudistuksen vieminen kaikkiin työehtosopimuksiimme ei ole onnistunut, vapaaseen on sinänsä oikeus ja sen ajalta Kelan päivärahoihin, kuten laissa on määritelty. Ainoastaan vapaiden palkalliset osuudet määräytyvät työehtosopimuksessa. On hyvä huomata, että jos työehtosopimusneuvotteluissa ei ole päästy ratkaisuun, noudatetaan perhevapaiden osalta aiempaa TES-kirjausta.
Karoliina Huovila
Temen toiminnanjohataja
karliina.huovila@teme.fi
