Valtiovarainministeriön viime perjantainen budjettiehdotus on kylmää vettä esittävälle taiteelle ja sisälsi isoja leikkauksista kulttuuribudjettiin.
OKM:n budjettiin on löydettävä 50 miljoonan leikkaukset budjettiriihessä. OKM:n neuvottelut siitä, miten leikkaukset toteutetaan, ovat kesken. Kohdentuminen selviää budjettiriihessä 3.–4. syyskuuta. Tässä vaiheessa on selvää, että nykyhallituksen toimesta ammattimainen taide- ja kulttuuriala kohtaa jättileikkaukset. Ne osuvat niin VOS-järjestelmään, taiteen vapaalle kentälle kuin elokuva- ja AV-alalle.
Vaikutukset tulevat olemaan mittavia alan ammattilaisten työllisyyteen, taiteen sisältöön ja sen saavutettavuuteen.
Taiteen edistämiseen ehdotetaan yli 16 miljoonan euron leikkausta, josta osa todennäköisesti kohdistuu jo nykyisellään alimitoitettuun vapaan teatterikentän rahoitukseen. Av-alan tuotantokannustimesta leikataan 5 miljoonaa ja hyvitysmaksusta 5,5 miljoonaa. Hyvitys on EU-direktiiviin ja lakiin perustuva korvaus luovalle alalle siitä, että jokainen kansalainen saa kopioida ja tallentaa teoksia omaan käyttöönsä. Myös Elokuvasäätiön rahoitusta leikataan.
Vaikutukset tulevat olemaan mittavia alan ammattilaisten työllisyyteen, taiteen sisältöön ja sen saavutettavuuteen. Teme on huolissaan myös lasten ja nuorten mahdollisuudesta päästä kokemaan taide-elämyksiä. Taiteella on tutkitusti hyvinvointia lisäävä vaikutus.
Kulttuurista leikattaessa pitää laskea kustannukset, jotka syntyvät töiden vähenemisestä.
Esittävän taiteen alaan kohdistuvat leikkaukset tarkoittavat lisääntyvää työttömyyttä ja konkursseja alalla. Joidenkin esittävän taiteen ryhmien ja teattereiden toiminta loppuu kokonaan. Leikkaukset uhkaavat kotimaista elokuva- ja TV-alaa sekä siellä työskenteleviä.
Teme vaatii, että leikkauksia kohdistettaessa otetaan huomioon alalla työskentelevät ammattilaiset. Useat leikkaukset uhkaavat Temen jäsenistöä, kun alan työpaikkoja katoaa rahoituksen sulaessa alta.
Erityisen huolestuttavaa on se, että leikkauksilla on voimakas työttömyyttä lisäävä vaikutus tilanteessa, jossa työttömyysturvaa on merkittävästi kiristetty. Keväällä 2024 toteutetut ja nyt syksyllä voimaan tulevat poikkeuksellisen suuret leikkaukset ansioturvaan vaikeuttavat erityisesti freelancereiden toimeentuloa. Työttömyysturvan tasoa on leikattu ja nyt syksystä alkaen temeläisten freelancereiden on entistä vaikeampi täyttää ansiopäivärahaan oikeuttavaa työssäoloehtoa.
Korkeasti koulutettua kulttuurialaa uhkaa leikkausten seurauksena massiivinen aivovuoto. Moni vaihtaa alaa, koska jatkuva epävarmuudessa eläminen ei ole mahdollista. Leikkaukset lisäävät korkeasti koulutettujen ammattilaisten työttömyyttä, eivätkä siten todellisuudessa tuo kustannussäästöjä valtiolle. Työllisyys on keskeinen tekijä Suomen taloudelle. Kulttuurista leikattaessa pitää laskea kustannukset, jotka syntyvät töiden vähenemisestä.
Esittävä taide ja elokuva-ala ovat erittäin työvoimaintensiivisiä ja siksi suuri osa budjetista menee ammattilaisten palkkoihin ja palkkioihin. Produktioita ei useinkaan tehdä yksin, vaan ne työllistävät useita henkilöitä. Samalla esittävän taiteen kenttä ja elokuva-ala tarjoavat kulttuurialalla kipeästi kaivattavia työsuhteita. Perinteisessä muodossa tehty työ normalisoi kulttuurialaa elinkeinon alana muiden joukossa. Massiiviset leikkaukset uhkaavat näitä suojaavia rakenteita.
Korkeasti koulutettua kulttuurialaa uhkaa leikkausten seurauksena massiivinen aivovuoto.
Vaikka taiteen ja kulttuurin rahoitus on ministeriön kokonaisbudjetista alle 10 %, kohdistui jo vuonna 2024 taide- ja kulttuurirahoitukseen huomattavasti suuremmat leikkaukset kuin muihin ministeriön hallinnonaloihin. Kylmää kyytiä on luvassa jatkossakin. Aiemmin kehysriihessä on päätetty, että vuoden 2026 leikkaukset ovat kaksinkertaiset vuoteen 2025 verrattuna.
Hallitusohjelmakirjaukset ja pian julkaistava kulttuuripoliittinen selonteko asettavat täysin päinvastaisia tavoitteita kehittää suomalaista kulttuuri- ja taidealaa.
Nyt tehtävät toimet ovat valitettavan lyhytnäköisiä ja näyttävät siltä, että Suomi ei edusta ainakaan pro-kulttuuri -ajattelua. Taidekoulutuksen läpi käyneet korkeasti koulutetut, alansa huippuammattilaiset pakotetaan vaihtamaan alaa. Se rapauttaa väistämättä suomalaista kulttuurielämää pitkällä tähtäimellä ja asemaamme pohjoismaisena sivistysvaltiona. Tieteen puolella puhutaan aivovuodosta, sitä samaa on syytä pelätä taiteen puolellakin.
Karoliina Huovila
Temen toiminnanjohtaja