Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 25.8.2016 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus museoiden, teattereiden (ml. tanssi ja sirkus) ja orkestereiden rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi. Temessä, joka edustaa tekijöitä sekä teatteri-, tanssi- että sirkusalalla, suhtauduttiin uudistukseen myönteisesti. Keskusteluun otettiin ministeriön ja Sitran johdolla heti mukaan VOS-kentän edustajien ohella myös ns. vapaa kenttä, joka toimii pitkälti harkinnanvaraisen, tunnetusti liian niukan rahoituksen varassa. Alan ymmärrys oli, että tehdään kokonaisuudistus, jossa tunnistetaan ammattilaisuuden keskeiset tekijät, luodaan niistä myös rahoituksen kriteereitä ja päästään näin aidosti kehittämään hallintoa, johtamista, sisällön tuottamisen laatua – kaikkea sitä, mikä on ammattimaisessa pitkäjänteisessä taiteen tekemisessä tärkeintä.
Mietintöön jätetty eriäviä mielipiteitä erityisesti teatterin ja tanssin alalta
Eilen 17.1.2018 työryhmä jätti mietintönsä: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160473/OKM_1_2018.pdf?sequence=4&isAllowed=y. Mietintö on yli 120-sivuinen ja siinä on viisi eriävää mielipidettä, joista teattereita koskevia on kolme ja tanssia yksi. Jo tämä herätti Temen keskuudessa huolta ja kysymyksiä. Mietintöön tutustuminen vahvensi huolta. Poimimme muutaman asian, jotka esityksestä nousevat:
Yksi yhteinen yksikköhinta tarkoittaa tulonsiirtoja teattereilta muille toimijoille
Yhteen yhteiseen yksikköhintaan pitää kiinnittää lisää huomiota. Tällaisenaan se tarkoittaa pahimmillaan valtavaa tulonsiirtoa teattereilta muille toimijoille, koska teatterit ovat säästäneet viime vuosina muita tehokkaammin. Tästä seuraa uudistuksessa teatterialalle kaksinkertainen piiska: teatterialan taiteilijoilla on jo nyt säästämisen takia vähemmän töitä kuin aikaisemmin. Kun rahaa siirretään yhteisen yksikköhinnan takia teattereilta rahoituslain muille toimijoille, jotta nämä pääsisivät samaan tilanteeseen teattereiden kanssa, resursseja vähenee teattereilta lisää tulevaisuudessakin. Tämä tarkoittaa henkilöstöleikkauksia, leikkauksia sisällön tuottamisesta eli osuu ikävästi suoraan alan toimijoiden ytimeen. Onko tämä todellakin uudistuksen tarkoitus?
Vapaan kentän kehitys jää toteutumatta, ellei uudistukselle myönnetä lisää rahaa
Koska uudistukseen ei ole osoitettu lisää määrärahoja, on uhkana käydä juuri, kuten Teme etukäteen pelkäsi: Sama määrä resursseja jaetaan jatkuvasti kasvavan toimijajoukon osalta uudelleen, jolloin vapaa kenttä jää edelleen aivan liian niukasti rahoitetuksi ja kaikki kehittämistoiminta, jota sen osalta on suunniteltu, jää resurssien vähyyden vuoksi tosiasiassa toteuttamatta. Rahoituksen ulkopuolisen kentän tilanne paranee esityksessä esitetyllä tavalla ainoastaan, mikäli uudistus saa tuekseen lisärahoitusta. Vapaa kenttä tarvitsee kipeästi lisää tukea, jotta lisätyövoiman palkkaaminen tuotantojen, taiteen tekemiseen, on mahdollista. Uudistuksessa on haluttu lisätä ammattimaista tekemistä ja vähentää talkootöillä tehtävää ilmaistyötä. Jääkö tämä pelkäksi toiveeksi? Jotta uudistuksella olisi mitään olennaisia vaikutuksia myös kovaa vauhtia kehittyvälle sirkussektorille, se edellyttäisi myös sirkustoimijoiden nykyistä parempaa huomioimista uudessa rahoitusjärjestelmässä. Nykyisessä VOS-järjestelmässä ei ole yhtäkään sirkustoimijaa.
Toimivatko painokertoimet tarkoitustaan vastaan?
Kannamme myös huolta pienten ja keskisuurten puhe- ja tanssiteattereiden ja lastenteattereiden rahoituksesta. Painokertoimet tulevat esityksessä harkinnanvaraisen rahoituksen sijaan. Niiden avulla pitäisi voida painotetummin tukea kulttuuripoliittisesti tärkeiksi koettuja alueita. Esityksestä ei selviä, toteutuuko tämä. Päinvastoin näyttää siltä, että mikäli tähän asti harkinnanvaraisilla tuilla järjestettyjä toimintoja ei tueta huomattavilla painokertoimilla, heikkenee pienten ja keskisuurten puheteattereiden ja tanssi- ja lastenteattereiden asema uudistuksessa, vaikka poliittinen tahtotila koko painokerroinjärjestelmän taustalla on ilmeisesti ollut päinvastainen.
Tampereen työväen teatteri vuosittainen tuki alenee noin 20 %
Kulttuurin valtionosuustyöryhmä esittää opetusministeriölle, että Tampereen Työväen Teatterin kansallisnäyttämön asema tulisi poistaa. Tämä tarkoittaisi kahden miljoonan euron leikkausta teatterin budjettiin. Onko todella tarkoitus, että Tampere ja TTT toimivat VOS-uudistuksen ainoina rahoittajina? Ehdotus pudottaisi tamperelaisen puheteatterin rahoitusta kaikkiaan 24 prosenttia. TTT:lle se tarkoittaa 20 prosentin leikkausta vuosibudjettiin ja samalla epäilemättä myös leikkauksia henkilöstön osalta.
Työryhmän esitystä on muokattava ja se vaatii toteutuakseen lisärahoitusta
Ensivaikutelma on, että kun uudistuksella piti kehittää alan toimintaa pitkäjänteisemmäksi ja vakaampaan suuntaan, lisättiinkin epävarmuutta. Teattereiden rahoitus laskee yleisesti ja Tampereen työväen teatterin rahoitus suorastaan romahtaa yhden yhteisen yksikköhinnan myötä. Vapaan kentän tilanne ei kehity, ainoastaan suunnitelmat siitä, miten ne voisivat kehittyä, mikäli lisärahoitusta olisi tarjolla.
Jos uudistuksen tueksi ei tule lisärahoitusta, jää järjestelmän uudistus laihaksi ja tarkoittaa teatteri-, tanssi- ja sirkusalan kannalta suuria huononnuksia. Esitystä on mielestämme muokattava.
Helsingissä 18.1.2018
Teatteri-ja mediatyöntekijöiden liitto ry
Kalle Ropponen Karola Baran
Puheenjohtaja Toiminnanjohtaja
