Suomalainen elokuva- ja televisiotuotanto on pystynyt vastaamaan isoon kysyntään koronapandemiasta huolimatta. Koronapandemia on vauhdittanut suoratoistopalvelujen kotikulutuksen kasvua, mikä oli nähtävissä jo ennen pandemian alkamista. Pandemian vuoksi asetetuista rajoituksista johtuen ihmiset ovat olleet jopa 24 tuntia vuorokaudesta kodeissaan ja suoratoistopalvelujen kysyntä on räjähtänyt.
Realityä ja draamaa tuotetaan ja kulutetaan merkittävästi enemmän kuin aiemmin. Toisaalta taas kokoontumisiin liittyvät rajoitukset ovat aiheuttaneet suurta epävarmuutta elokuvien esittämismahdollisuuksista. Alan työmarkkinatoimijat kantavat huolta siitä, miten tämä tilanne vaikuttaa alan yrityksiin ja työntekijöihin pitkällä aikavälillä.
Palvelualojen työnantajat Paltan, Suomen Journalistiliiton, sekä Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liiton Temen välillä on ollut viime syksystä lähtien käynnissä yhteinen hanke, jolla pyritään luomaan yhteistä tilannekuvaa elokuva- ja tv-alalla tehtävän työn tulevaisuuden näkymistä ja alalla tehtävän työn muuttumisen edellyttämistä osaamistarpeista.
Hankkeen osana liitot ovat teettäneet alan työnantajille ja työntekijöille suunnatun haastattelututkimuksen, jossa on selvitetty muun muassa globaalin koronapandemian vaikutuksia suomalaiseen elokuva- ja tv-tuotantoalaan, työskentelytapoihin ja työyhteisöihin. Katse on ollut myös vahvasti tulevaisuudessa: miltä ala näyttää vuonna 2030 ja mihin alan elinvoimaisuuden arvioidaan perustuvan ja mitkä ovat keskeiset menestystekijät tulevaisuudessa?
Tänään julkaistun selvityksen mukaan alan tilanne näyttää nyt valoisalta, sillä töitä on paljon – jopa niin, että tekijöistä on ajoittain pulaa. Suomalainen elokuva- ja tv-tuotanto elää buumia. Digitalisaatiokehitys oli vahvaa jo ennen koronaa, ja se on vauhdittunut entisestään. Toinen merkittävä, etenkin suomalaista elokuva- ja tv-tuotantoalaa muuttava trendi on kansainvälisen formaattituotannon kasvu.
Uudenlaisia toimintatapoja ja panostusta kuvausten turvallisuuteen
Vaikka pandemian alkuvaiheessa keväällä 2020 työt pysähtyivät ja osa tuotannoista peruttiin tai siirrettiin syksyyn, osa tuotannoista onnistuttiin kuitenkin toteuttamaan vaihtoehtoisin keinoin. Kaikki mahdollinen työ siirrettiin etätyöksi ja kuvausvaiheen suojautumis- ja turvajärjestelyt pohdittiin erityisen huolellisesti. Silti huolta syntyi kuvauspäivien turvallisuudesta ja suojaustoimien riittävyydestä työntäyteisten kuvauspäivien keskellä. Osan näistä korona-ajan uusista käytännöistä arvellaan jäävän pysyviksi – esimerkiksi matkustamisen arvellaan vähenevän.
– Pandemia on osoittanut, että meidän on elettävä epävarmuuden keskellä ja varauduttava erilaisiin muuttuviin tilanteisiin. Useat vastaajat korostivat sitä, että tuotannoissa tarvitaan aina plan B eli jatkossa on mietittävä vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa suunniteltu tuotanto, toteaa toimialapäällikkö Anu Sajavaara Paltasta.
Tulevaisuuden osaamistarpeista tunnistettiin esimerkiksi liiketoimintaosaaminen ja itsensä johtaminen
Koronapandemian rajoituksista johtuvat muutokset sekä osin työn murroksesta aiheutuvat akuutit osaamistarpeet liittyvät vahvasti työn tekemisen hybridimalliin, jossa osa työstä tehdään etätyönä ja osa lähityönä – ja näiden yhdistelminä. Keskeinen akuutti tarve nähtiin projektitaitojen ja -johtamisen kehittämiselle, mukaan lukien itsensä johtaminen ja tiimityöskentelytaidot.
– Alan työntekijät kaipaavat lisä- ja täydennyskoulutusta. Tuotantoyhtiöt taas odottavat työntekijöiltä erityisesti osaamista kansainvälisistä tuotannoista. Toimialan pitäisi yhteisesti pohtia millä tavoin alalla toimivat freelancerit voivat kouluttaa itseään työn ohessa. Esimerkiksi aikuiskoulutustuen ehdot eivät yleensä freelancereilla täyty, sanoo Temen toiminnanjohtaja Karola Baran.
Tutkimuksessa peräänkuulutettiin myös talousosaamista ja erilaisiin tuotantoformaatteihin liittyvää osaamista sekä laajempaa osaamista kansainvälisestä liiketoiminnasta ja tuotekehityksestä. Osaamisen vahvistamisen ja kehittämisen katsotaan olevan keskeinen menestystekijä kansainvälisessä kilpailussa. Alan toimijoiden olisikin syytä pohtia erilaisia keinoja osaamisen kehittämiseksi ja jatkuvan oppimisen lisäämiseksi, jotta suomalaisten tuotantojen menestysmahdollisuudet kansainvälisillä markkinoilla voidaan taata.
– Kansainväliset markkinat ovat suomalaiselle elokuva- ja tv-tuotannolle valtava mahdollisuus. Suomalainen tuotanto on hyvin laadukasta ja luovaa, vaikka sitä tehdään verrattain niukalla budjetilla. Kansainvälisen liiketoiminnan ja tuotekehityksen osaamisen kehittäminen tukisi alan menestystä myös tulevaisuudessa, sanoo Journalistiliiton juristi Mari Marttila.
Alan toimijat koolla pohtimassa tulevaisuuden menestystekijöitä
Yli 120 alan toimijaa kokoontuu tänään yhteiseen virtuaaliseen työpajaan keskustelemaan korona-aikana tunnistetuista hyvistä käytännöistä ja tarvittavista yhteisistä toimista alan tulevan menestyksen varmistamiseksi. Pohdinnassa ovat muun muassa uudet osaamistarpeet ja alan toimijoiden koulutukselle suunnatut yhteiset viestit, alan elinvoimaisuuteen vaikuttavat tekijät ja parhaat työyhteisö- ja työskentelykäytännöt.
Haastattelututkimus toteutettiin puolistrukturoituina työnantajille (tuotantoyhtiöt) ja niiden työntekijöille suunnattuina syvähaastatteluina (14 kpl) puhelimitse tai teams-tapaamisina helmikuussa 2021.
Hankkeeseen on saatu rahoitusta hallitusohjelmassa vahvistetusta TYÖ2030-kehittämisohjelmasta.
Lisätietoja:
Anu Sajavaara (anu.sajavaara@palta.fi, 040 7050939)
Mari Marttila (mari.marttila@journalistiliitto.fi, 050 4191765)
Karola Baran (karola.baran@teme.fi, 0400 142050)
