Koronan kurittaman kulttuurialan rahoitus ei tuoreessa valtion talousarviossa vuodelle 2023 vakuuta. Temellä on suuri huoli taide- ja kulttuurialojen rahoituksesta sekä toimijoiden selviytymisestä koronan jälkimainingeissa. Alalla ei ole puskurirahastoja ja jo ennen koronaa on eletty kädestä suuhun. Alan työntekijät ovat pienipalkkaisia ja työttömyyttä on paljon freelancereiden keskuudessa.
Alkavat työmarkkinaneuvottelut tulevat olemaan nykyisessä talous- ja inflaatiotilanteessa vaikeat eikä budjettiriihessä valitettavasti tullut tähän helpotusta.
Vaikka elokuussa käydyssä budjettiriihessä kulttuurin rahoitusta turvattiin 4,7 miljoonalla eurolla, se korvaa vain veikkausvoittorahojen alenemista. Nyt, kun taide- ja kulttuuriala tarvitsisi lisäpanostusta rakentuakseen edes koronaa edeltävälle tasolle, lisärahoitusta ei ole tiedossa. Tämä tarkoittaa rahoituksen leikkaamista, koska vuodelle 2023 on taiteen ja kulttuurin määrärahoja budjetoitu lähes 10 miljoonaa vähemmän kuin vuonna 2022.
Valtionosuutta nauttivat teatterit saavat 3 prosentin korotuksen ns. henkilötyövuosiin. Tämä on tärkeä korotus, koska tulevalla palkkakierroksella pitää huomioida nykyisen inflaation vaikutus toimeentuloon ja ostovoimaan.
Teme on samaa mieltä OKM:n kulttuurialan tulevaisuustyöryhmän raportin kanssa, joka ehdottaa yhden prosentin osuutta kulttuurille.
Vaikka talouden näkymät ovat heikot, Teme haluaa muistuttaa perusarvoista ja -oikeuksista – joihin kuuluu oikeus taiteeseen ja kulttuuriin.
Teme kiittää maan hallitusta siitä, että se vahvisti pienipalkkaisten ja lapsiperheiden taloudellista asemaa.
Lisätietoja Temen toiminnan johtaja Karoliina Huovila karoliina.huovila(a)teme.fi
