Peräti 57,7 % henkilökohtaisella apurahalla työskentelevistä taide- ja media-alan työntekijöistä kokee, ettei apuraha riitä kattamaan kuukausittaisia elinkustannuksia, selviää Temen marraskuussa teettämästä kyselystä. Apurahojen pienuus ja vaikea saatavuus ovat yksi osa järjestelmän valuvikoja.
Temen jäsenten työhyvinvointia ja -toimeentuloa koskevaan kyselyyn vastasi yli 500 jäsentä, joista valtaosa kertoi työskentelevänsä työsuhteessa. Apurahan riittävyyttä koskevaan kysymykseen vastasi reilu 100 liiton jäsentä.
Niin ikään apurahoja koskeviin kysymyksiin vastanneista 55 % oli sitä mieltä, ettei viimeksi saatu apuraha ole ollut riittävä siihen tarkoitukseen, johon sitä oli haettu.
Vastaukset eivät yllätä. Apurahojen pienuus on vain yksi osa järjestelmän valuvikoja, joista keskeisin on se, ettei apurahatyötä tekevillä ole samoja oikeuksia kuin työsuhteessa työskentelevillä. Lähtökohtaisesti pienet apurahat muuttuvat vielä pienemmiksi, kun ottaa huomioon, ettei apuraha oikeuta samaan työttömyys- ja sosiaaliturvaan kuin palkkatyö.
Apuraha on liian usein nimensä mukaan apua, eräänlainen pelastusrengas: nenä pysyy pinnalla ja lompakko laihana.
Apurahojen tulisi olla normaali osa tulonmuodostusta, eikä mitään työelämästä irrallista köyhäinavustusta. Siksi vetoammekin apurahojen myöntäjiin, että nämä sallisivat palkkatyön tekemisen apurahajakson aikana entistä joustavammin. Apurahan takia ei pitäisi joutua katkaisemaan suhteita työnantajiin.
Hallituksen kulttuuriin kohdistamat leikkaukset hankaloittavat taidealalla olevien asemaa entisestään. Työpaikkoja katoaa, apurahat pienenevät ja sosiaaliturva heikkenee. Siksi olisi erityisen tärkeää, ettei mitään tulomuotoja nyt suljettaisi pois taiteilijoilta.
Hallitus valmistelee tällä hetkellä yhdistelmävakuutusmallia, joka toteutuessaan parantaisi sellaisten ihmisten sosiaaliturvaa, joiden ansiot muodostuvat useista eri tulomuodoista, kuten palkka- ja apurahatyöstä. Apurahatyö pitäisi voida vakuuttaa työttömyyden varalta ja apurahalla työskentelyn kartuttaa työssäoloehtoa.
Monille luovien alojen ammattilaisille apurahat ovat keskeinen osa toimeentuloa ja työskentelyapurahat pitäisi nähdä normaalina ansiona, jonka myös rakenteet tunnistavat. Yhdistelmävakuutusta on selvitelty aiemmin myös vuosina 2016 ja 2018.
Tällä hetkellä esimerkiksi eläkemaksuja laskettaessa apuraha ajatellaan palkkana, mutta ansiosidonnaista tai työssäoloehtoa se ei kartuta. Tästä johtuen MYEL-työtuloon tehdään vuosittain indeksikorotus, vaikka käytännössä apurahan määrä ei ole noussut. Se on epäreilu ja yksipuolinen järjestely, mihin pitäisi saada muutos mieluiten heti.
Karoliina Huovila
Toiminnanjohtaja, OTK
karoliina.huovila@teme.fi
040 521 9083
