Kuinka rahoittaa opiskelu Lahdessa sijaitsevassa, Suomen ainoassa, toisen asteen sirkuskoulutuksessa, Sasakissa? Suomalaisilla opiskelijoilla asiaan vaikuttavat muun muassa Kelan tuet ja laina, mahdollinen vanhempien luona asuminen sekä koulun ohella työskentely. Kuitenkin 34:stä opiskelijastamme 11 on kotoisin ulkomailta ja suomalaisista opiskelijoistamme vain 3 on kotoisin Lahdesta. Tarkastelen seuraavassa tekstissä sirkuksen näkökulmasta yleisimpiä taloudellisia seikkoja, jotka vaikuttavat Suomessa opiskeluun 2. asteella.
Vaikka koulutus on ilmainen, asuminen ja eläminen Lahdessa maksaa. Monelle työnteko on ainut vaihtoehto rahoittaa elämä opiskelun aikana.
Monien alojen kohdalla perinteisin tapa aloittaa 2.asteen opiskelu on siirtyä peruskoulun jälkeen 16-vuotiaana saman kaupungin ammattikouluun, jonka aikana usein vielä asutaan vanhempien luona. Olettaen tietysti, että itseä kiinnostava ala löytyy omasta kotikaupungista. Sirkus ei lukeudu yleisimpiin aloihin, joita Suomen ammattikouluissa opiskellaan. Tällä hetkellä ainoa 2.asteen koulutus löytyy Lahdesta, Salpauksen koulutuskeskuksesta. Korkea-asteen sirkuskoulutus löytyy Turusta, josta valmistuneet kantavat nimeä teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK).
Moni aloittaa Sasakissa opiskelut jo 16-vuotiaana, ja joutuu muuttamaan vieraalle paikkakunnalle, tuon ikäisenä usein suoraan vanhempien luota, mahdollisesti ensimmäistä kertaa omaan asuntoon. Sen ikäisillä varmasti suurin rahoituskeino on vanhempien tuki, ovathan vanhemmat lapsen täysi-ikäisyyteen saakka elatusvelvollisia, eikä alle 17-vuotias voi saada opintotukea lapsilisän takia. Elatusvelvollisuuteen kuuluu turvata lapselle kaikki lapsen tarvitsemat aineelliset ja henkiset tarpeet sisältäen koulutuksen ja siihen kuuluvat kustannukset, kuten asuminen ja opiskelutarvikkeet.
Sirkusartistikoulutus on niin fyysisesti kuin henkisestikin kuormittavaa ja vaatii vastapainoksi paljon palautumista. Koulupäivien kesto on yleensä noin 7,5 tuntia, jonka jälkeen harjoittelu jatkuu itsenäisesti ns. omaharjoittelun tunneilla. Usein ennen esityksiä, keikkoja tai demoja illat hyödynnetään harjoitteluun, jolloin päivät venyvät pidemmiksi. Lukujärjestyksen mukaiset tunnit muodostuvat erilaisista fyysisen harjoittelun muodoista, mm. akrobatiasta, käsilläseisonnasta, tanssitunneista ja omavalintaisten lajien harjoittelusta.
Vaikka koulutus on ilmainen, asuminen ja eläminen Lahdessa maksaa. Monelle työnteko on ainut vaihtoehto rahoittaa elämä opiskelun aikana. Pitkät ja myöhään venyvät työvuorot tai raskas työ voivat radikaalisti vaikuttaa palautumiseen.
Ainakin suomalaisille opintolainan ottaminen voisi olla tapa helpottaa arkea ja keventää painetta opiskelujen rahoittamisesta. Tietenkään se ei onnistu kaikkien kohdalla, sillä moni pelkää ottaa lainaa.
Viro, Liettua, Ruotsi, Norja, Tanska, Yhdysvallat, Taiwan, Englanti ja Sveitsi ovat koulutuksemme ulkomaalaisten opiskelijoiden kotimaita. Joistain maista, kuten Tanskasta, saa ulkomailla opiskeluun rahallista tukea, mutta monista maista tukia ei myönnetä, jolloin opiskelija jää täysin säästöjen, vanhempien tuen ja palkkatulon varaan. Vaikka opiskelujen rahoituskeinoja on monia, useimmille ainoaksi mahdolliseksi vaihtoehdoksi jää työskentely. Suomalaiselle työn löytäminen Lahdesta ei ole kovinkaan vaikeaa, mutta englantia puhuvalle työpaikan saanti voi olla erittäin haastavaa. Usein matalapalkkaiset, koulutusta vaatimattomat, työaikojen puolesta opiskelijalle sopivat työt ovat nimenomaan asiakaspalvelualan töitä. Alalla ollaan paljon ihmisten kanssa tekemisissä, jolloin suomen kielen taito on todella tärkeässä osassa.
Lontoosta kotoisin oleva opiskelija Gracie Hill, 20, ei saa kotimaastaan Englannista valtion tukea opiskeluunsa Suomessa. Hill on nyt opiskellut sirkusta 1,5 vuotta, jonka aikana asumisen ja elämisen on rahoittanut muun muassa Hillin säästöt ja perhe. Työpaikan löytyminen on ollut välttämättömyys opiskelujen jatkumiselle, mutta kielitaidon vuoksi se ei ole ollut helppoa. Lahti on pienempi kaupunki kuin vaikka Helsinki, joten vaihtoehtoja on luonnollisestikin vähemmän. Nyt työpaikka koulun ohelle on löytynyt. Hill työskentelee 3-4 kertaa viikossa paikallisessa sushiravintolassa. Paikan Hill sai mentyään suoraan ravintolaan kysymään töitä. Työvuorot sijoittuvat iltoihin ja viikonloppuihin. Suomenkielen sujuvaa taitoa ei vaadittu, mutta alkeiden osaamista edellytettiin. Illat töissä venyvät välillä pitkiksi ja koulun jälkeen pitkään paikallaan seisominen ei edistä Hillin palautumista. Hill myös toisinaan kokee, että hän mieluummin jäisi koululle harjoittelemaan ja saunomaan työskentelyn sijasta.
Samankaltaisessa tilanteessa Gracien kanssa on Laura Kivistik, 19, Virosta. Hänenkään kotimaansa ei tue taloudellisesti opiskelua ulkomailla. Myös Laura on vastikään löytänyt työpaikan, mutta työajat saattavat osoittautua ongelmaksi koulussa ja arjessa jaksamisen kanssa. Kivistik on vastikään aloittanut työskentelyn paikallisessa baarissa, jossa hänen työtehtäviinsä kuuluu mm. siivousta ja lasien keräämistä. Hän työskentelee yhden vuoron viikonloppuisin, noin 6 h kerrallaan. Baarissa työskentelyn huonoin puoli opiskelijalle lienee työskentelyn myöhäinen ajankohta. Öiden kun kuuluisi olla pyhitettyjä tehokkaimmalle palautumiselle; nukkumiselle. Kivistik kertookin viikonloppujensa nykyään olevan vähemmän rentouttavia, sillä kerran viikossa vietetty uneton yö sekoittaa unirytmiä.
Anna Partridge, 25-vuotias opiskelija, ei myöskään saa tukea kotimaastaan Yhdysvalloista. Annalla kuitenkin on ollut työpaikka jo opiskelujen alusta lähtien, ja hänen onnekseen tämä työ ei ole fyysinen, joten se on hyvin erilainen verrattuna Kivistikin ja Hillin työpaikkoihin. Partridge editoi freelancerina tieteellisiä tekstejä, joka käytännössä tarkoittaa tekstien muokkaamista julkaisukelpoisiksi mm. lehtiin ja kirjoihin. Partridge pystyy itse päättämään tekstien määrän, joka tällä hetkellä yltää noin 1-3 tekstiin viikossa, riippuen julkaisun pituudesta ja vaativuudesta. Päivinä tämä vie aikaa kolmesta kuuteen iltaan viikossa, mutta Partridge kertoo ottavansa huomioon ajankohtaiset koulutyöt, jottei työ rasita ja vie liikaa aikaa muulta elämältä. Kuitenkin, tämäkin työ vie toisinaan aikaa sosiaaliselta elämältä. Kavereiden kanssa hengailu ja muu vapaa-ajan toiminta saattaa iltaisin ja viikonloppuisin jäädä vähemmälle.
Keväästä lähtien koulutus ei vastaanota uusia ulkomaalaisia opiskelijoita, elleivät nämä suoriudu suomen kielen B1-kielikokeesta.
Opintolainan ulkomaille saamisen ehdot ja määrä vaihtelevat todella paljon riippuen henkilön kotimaasta. Ainakin suomalaisille opintolainan ottaminen voisi olla tapa helpottaa arkea ja keventää painetta opiskelujen rahoittamisesta. Tietenkään se ei onnistu kaikkien kohdalla, sillä moni pelkää ottaa lainaa. Voi taittaa myös nostona tekstin lisäksi jos tilaa Syy tähän voi olla epävarmuus tulevaisuuden työelämästä. Sirkus ammattina ei yleensä tarkoita pysyvää työpaikkaa ja tasaisia tuloja, vaan monesti ihmiset työskentelevät pätkissä joiden välille saattaa jäädä työttömyysjaksoja. Epävarmasta työtilanteesta huolimatta, ainakin osalle suomalaisista opiskelijoista laina voisi olla hyvä vaihtoehto. Matalakorkoinen laina on niin sanotusti rahavarantojen siirtoa tulevaisuudesta opiskeluaikoihin. Opintolainaa alkaa erääntyä vasta kahden vuoden kuluttua opiskelujen päättymisestä, jolloin valmistujalle jää aikaa oman uran kehittämiseen. Jotkut lajit vaativat alussa suuria investointeja. Itse välineen hankkiminen, oheisvälineet, kuten alastulopatjat, riggausvälineet ja näiden mahdolliset kantovälineet tulee ottaa huomioon. Jos lainaa on käyttänyt säästäväisesti opiskelujen aikana, voisi säästöön jäänyttä lainaa käyttää näiden uran kannalta välttämättömiin hankintoihin.
Koulutuksen jälkeen työtilaisuudet riippuvat mm. lajeista ja omasta aktiivisuudesta. Välillä hyvän työsopimuksen saamiseksi vaaditaan hieman onnea, jotta esimerkiksi löytää oikeat ihmiset. Kontaktien luominen jo opiskeluaikoina on tärkeää tulevaisuuden kannalta. Sirkusartistina on mahdollista työskennellä muun muassa erilaisissa ryhmissä, toiminimellä tai vaikka sirkusartistina teatterissa. Usein artistit opettavat joko leireillä tai kerhoissa, mutta myös ammatillisissa koulutuksissa, kuten itse Sasakissa.
Lahden sirkusartistikoulutus on vuodesta 2020 lähtien hieman muuttamassa suuntaa. Keväästä lähtien koulutus ei vastaanota uusia ulkomaalaisia opiskelijoita, elleivät nämä suoriudu suomen kielen B1-kielikokeesta. B-taso tarkoittaa itsenäistä kielenkäyttäjää, ja B1-taso vaatii henkilöltä toimivaa peruskielitaitoa, jolla tulisi selviytyä kielialueella ja pystyä toimimaan vuorovaikutustilanteissa. Voi taittaa nostona tekstin lisäksi jos tilaa Tämä tarkoittaa käytännössä suomen kielen taitoa jollainen on suomea äidinkielenään puhuvilla tai pitkään suomea opiskelleilla. Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö uudistui vuoden 2018 alussa, jonka seurauksena kaikkien perustutkinto-opiskelijoiden tulee suorittaa 35 op laajuinen yhteinen tutkinnon osa, tutkinnon virallisella järjestämiskielellä. Tämä muutos tulee suuresti muuttamaan koulutuksen luonnetta. Sirkus on erittäin kansainvälinen ala. Tulevaisuuden kannalta englannin kielen sujuva osaaminen ja rohkea käyttäminen on välttämätöntä. Se, että peruskoulussa on taitava englannin kielessä, ei välttämättä tarkoita sujuvaa puhumisen taitoa. Koulussa, jossa puolet kavereista on ulkomaalaisia, oppii todella helposti kommunikoimaan englanniksi kaikenlaisissa tilanteissa, mutta myös käyttämään monipuolisesti ammattisanastoa.
Artikkeli on julkaistu STST:n Liitos-lehdessä 1/2020 maaliskuussa.
SANNI GRANQVIST
Kirjoittaja on 23-vuotias toisen vuosikurssin opiskelija Salpauksen sirkusartistikoulutuksessa. Lajeinaan hänellä on käsilläseisonta ja vipulauta. Opiskelun ohella Granqvist työskentelee osa-aikaisesti kaupan alalla.
Lähteet:
https://www.aalto.fi/fi/aalto-yliopiston-avoin-yliopisto/kielten-taitotasojen-kuvaukset
https://www.kela.fi/opintotuki-opintoraha
Merja Tirkkonen, Koulutuskeskus Salpauksen opetusalajohtaja