Liitos-lehden vaalitenttiin vastasi kuusi suurinta puoluetta.
Kysyimme puolueiden puheenjohtajilta neljä kysymystä kulttuuripolitiikasta. Osa puheenjohtajista delegoi vastaamisen muille. Tässä kuuden suurimman puolueen vastaukset suurimmasta pienimpään.
1. Mitä mieltä puolueesi on taiteen ja kulttuurin tämänhetkisestä rahoituksesta?
2. Miten tanssi- ja sirkustaiteilijoiden asemaa voisi parantaa?
3. Milloin puolueesi kulttuuripoliittinen ohjelma on tehty ja mitkä ovat sen tärkeimmät tavoitteet? Mitkä näistä uskot nousevan erityisesti käsittelyyn seuraavalla vaalikaudella?
4. Mikä merkitys tanssi- ja sirkustaiteella on mielestäsi suomalaisessa yhteiskunnassa?
SDP/ vastaajana puoluesihteeri Antton Rönnholm
1. Kulttuurin rahoitus on jäänyt pahasti jälkeen. SDP:n tavoitteena on nostaa kulttuurin osuus valtion budjetista pidemmällä aikavälillä yhteen prosenttiin, kun nyt jäädään vähän yli 0,8 % tasolle. Esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa sosialidemokraatit ovat viime vuosina panostaneet voimakkaasti kulttuuriin ja haluamme tehdä saman Suomessa.
2. Tanssi- ja sirkustaiteilijoiden asemaa parannetaan ennen muuta kahta kautta. Ensinnäkin kulttuurin rahoituksen suora lisääminen parantaa esittävän taiteen toimijoiden mahdollisuuksia palkata taiteilijoita. Esimerkiksi Tanssin talon kunnollinen rahoittaminen tai sirkuksen toimijoiden pääsy valtionavustusten piiriin on hyvin vaikeaa, jos kulttuurin budjettia ei vahvisteta. Toinen parannus tulee sosiaaliturvauudistuksen kautta, koska taiteilijoiden sirpaleinen toimeentulo ei katoa silmänräpäyksessä. SDP:n uusi yleisturvamalli mahdollistaa kuitenkin ammattitaiteilijoille nykyistä huomattavasti paremman turvaverkon: jos taiteesta saadut tulot pienenevät, yleisturva kompensoi ja päinvastoin. SDP antaa siis työttömänkin taiteilijan tehdä taidetta.
3. SDP:n kulttuuripoliittinen ohjelma on syksyltä 2018. Ohjelmassa nostamme esiin muun muassa taiteen merkitystä kasvatuksessa, vapaa-ajassa ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Ensi vaalikaudella pitää rahoituksen tasonnoston lisäksi uudistaa esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmä, parantaa taiteilijoiden sosiaaliturvaa ja kehittää kulttuuritilojen käyttöä. Tarvitsemme enemmän yhteiskäyttöisiä tiloja, jotka parantavat myös tanssi- ja sirkustaiteilijoiden esiintymismahdollisuuksia. SDP:n tavoitteena on se, että kulttuuripoliittinen linjamme näkyy vahvasti tulevan hallituksen ohjelmassa.
4. Tanssi ja sirkus ovat pohjimmiltaan ikivanhoja taiteita, jotka ovat tässä ajassa nousseet uuteen kukoistukseen. Molemmilla on paljon harrastajia, ja suomalaiset ammattilaiset ovat kansainvälisestikin vertailtuna alojensa huippua, mutta tietyllä tapaa molemmilla taiteenlajeilla on myös haastajan ja herättäjän asema kulttuurikentällä. Sirkus ja tanssi ovat myös erittäin kansainvälisiä taidemuotoja, joita kielimuurit eivät rajoita. On selvää, että tällaiselle laajalle ilmaisulle on tarvetta tämän päivän yhteiskunnassa.
Kokoomus/ vastaajana opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen
1. Kulttuurin rahoituksesta noin puolet tulee verovaroista ja noin puolet rahapelien tuotoista. Jälkimmäisten kehitys on ollut viime vuosina kasvava. On hyvä, että kulttuurin rahoitukseen ei ole kohdistunut uusia säästöjä tällä hallituskaudella. Valtion tehtävä on luoda kulttuurille ja taiteelle toiminnan edellytyksiä. Olennainen kysymys on, toimiiko rahoitus oikeudenmukaisesti. Monen mielestä ei, sillä liian usein rahoituksen saamisen perusteet täytyy kaivella historian lehdiltä, ja rahoitusjärjestelmät kohtelevat eri toimijoita eri tavoilla ilman selkeää perustetta. Taiken myöntämät apurahat jakautuvat pieneen silppuun, mikä rasittaa sekä rahan hakijoita että myöntäjiä. Kokoomus pitää taiteen ja kulttuurin tukemista tärkeänä ja haluaa panostaa alan elinvoimaan tulevaisuudessa. Tiukassa taloustilanteessa lisärahoitus ei ole kuitenkaan ollut aina mahdollista. Yhtälöä auttaisi myös se, että luovien alojen kasvupotentiaali ymmärrettäisiin paremmin koko yhteiskunnassa. Tätä haluamme edistää.
2. Kulttuurin valtionosuuksien uudistaminen jäi puolitiehen. Vapaiden ryhmien asema ei ole oikeudenmukainen suhteessa institutionaalisiin toimijoihin. Pitää olla rohkeutta ja taitoa viedä uudistus loppuun asti, mihin tehty asiantuntijatyö antaa pohjan. Kulttuurin ja taiteen rahoitusta on katsottava kokonaisuutena. Esimerkiksi nykyinen työnjako ministeriön ja Taiken välillä on epäjohdonmukainen, ja voimavaroja haaskaantuu turhaan hallinnointiin. Taiteen ja kulttuurin ammattilaiset on otettava huomioon sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa. Heidän toimeentulonsa koostuu usein erilaisista pienistä puroista, ja jäykkä järjestelmämme ei tahdo ymmärtää niitä oikein. Taiteilijat ovat jo vuosikausia eläneet maailmassa, jota nykyään usein kuvataan sanoilla ”työn murros”.
3. Kokoomus on parhaillaan päivittämässä omia kulttuuripoliittisia linjauksiaan. Ohjelmassa kiinnitämme huomiota rahoituksen läpinäkyvyyteen ja selkeyteen, haluamme etsiä ratkaisuja kulttuurialan työntekijöiden ja yrittäjien toimeentulon ongelmiin sekä vahvistaa luovien alojen kasvupotentiaalia ja kansainvälisiä näkymiä. Kulttuurin jatkuvuuden kannalta lasten ja nuorten mahdollisuus harrastaa ja opiskella taidetta ja kulttuuria on erittäin tärkeä. Siksi kiinnitämme huomiota taiteen perusopetukseen sekä koulutilojen avaamiseen harrastamiselle. Jokaiselle lapselle ja nuorelle pitää antaa mahdollisuus vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen kuntien, järjestöjen, koulujen sekä kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoimen yhteistyöllä.
4. Kaikella taiteella ja kulttuurilla on itseisarvo. Ne ovat tapoja ilmaista itseään, kuvata maailmaa ja välittää kokemuksia, joihin sanat eivät taivu. Lisäksi taiteella ja kulttuurilla on hyvinvointivaikutuksia: ne antavat kokijoilleen myönteistä elämänvoimaa. Kukoistava, ilmaisuvoimainen taide, jonka rahoitukseen julkinen valta osallistuu, on edistyneen, sivistyneen ja vapaan yhteiskunnan tunnusmerkki.
Keskusta/ vastaajana kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala
1. Toivomme, että taiteen ja kulttuurin rahoitusta pystyttäisiin siirtämään enemmän budjettivaroihin. Kulttuurin rahoitusta on myös lisättävä hyödyntämällä muun yhteiskunnan resursseja esimerkiksi prosenttitaiteen periaatetta laajentaen. Kulttuurin ja taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen on palattava ensi vaalikaudella. Tässä yhteydessä on katsottava, että eri taiteen alojen rahoitus tapahtuu tasa-arvoisella sekä taiteen ja sen tekemisen uudet muodot huomioivalla tavalla.
2. Tanssi- ja sirkustaiteen asemaa on vahvistettava osana kulttuurikenttää. Tämä tuo positiivisia näkymiä alan ammattilaisille. Sirkustaiteen siirtyminen valtionosuusjärjestelmän piiriin on ollut erittäin myönteinen asia. Tulevalla Tanssin talolla on erittäin merkittävä vaikutus tanssin aseman vahvistamisessa. Toimeentulon ja rahoitukseen liittyvän osaamisen lisäksi on tarkasteltava myös sitä, miten taiteilijoiden siirtymistä työelämään voidaan helpottaa.
3. Keskustan edellinen kulttuurilinjaus on vuodelta 2015. Silloin nostimme kärkitavoitteeksemme taiteen saavutettavuuden parantamisen ja ns. prosenttiperiaatteen laajentamiseen esittävään taiteeseen. Näiden pohjalta käynnistettiin tällä vaalikaudella taiteen ja kulttuurin kärkihankkeet. Julkaisemme uuden kulttuuripoliittisen linjauksen vielä tämän talven aikana. Kärkitavoitteitamme ovat muun muassa taiteen yhteiskunnallisen aseman vahvistaminen ja nuorten harrastemahdollisuuksien parantaminen.
4. Tanssi- ja sirkustaide, kuten taide ja kulttuuri yleisestikin, ovat yhteiskunnasamme todella tärkeässä asemassa. Taide tarjoaa välineitä henkiseen kasvuun, itsemme ja toistemme ymmärtämiseen sekä parempaan hyvinvointiin. Tanssi ja sirkus ovat nousevia ja kasvavia taiteen aloja. Niiden tarjoama ilmaisu auttaa ymmärtämään moninaistuvaa elämäämme ja kulttuuriamme. Tämän vuoksi tanssin ja sirkuksen asemaa on vahvistettava kulttuuri- ja taidepolitiikassamme.
Vihreät/ vastaajana kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto
1. Kulttuuripolitiikan tulee mahdollistaa korkeatasoisen kulttuurin ja taiteen edellytykset Suomessa. Ammattimaisen taiteen rahoittaminen on elinehto kukoistavalle suomalaiselle kulttuurille. Siksi taiteen ja kulttuurin rahoituksen indeksijäädytykset tulee poistaa ja nostaa valtionosuudet kustannuskehityksen mukaiselle tasolle. Taiteen ja kulttuurin rahoitus tulisi nostaa vähintään prosenttiin valtion budjetista. Taiteen rahoituksen ja rakenteiden tulee olla nykyistä joustavampia. Niiden tulee huomioida myös uudet ja jopa vielä syntymättömät taideilmiöt. Valtionosuusjärjestelmä tulee uudistaa ja kehittää nykyistä monimuotoisemmaksi. Vihreät haluaa parantaa taiteilijoiden toimeentuloa, eläketurvaa ja sosiaaliturvaa. Taidetta ei synny ilman taiteilijoita.
Myös kuntien rooli on tärkeä taiteen ja kulttuurin rahoituksessa. Kunnissa tulisi olla haettavana avustuksia taiteilijoille, ja kunnat voisivat tarjota taiteen kentän toimijoille enemmän vuokravapaita tai kohtuuhintaisia tiloja esimerkiksi harjoituskäyttöön. Vihreät kannattaa myös prosenttiperiaatteen käyttöä ja laajentamista myös muille kuin visuaalisille aloille. Jos ja kun rahapelien haittoja ennaltaehkäisevä uusi rahapelilaki vähentää Veikkauksen tuottoa kulttuurille, pitää tuen menetys edunsaajille kompensoida valtion budjetista.
2. Valtion tärkeimpiä tapoja tukea taidetta on mahdollistaa taiteilijoiden kokopäiväinen taiteellinen työskentely. Vihreät haluaa nostaa valtion taiteilija-apurahojen vuosittaista euromäärää ja verovapaan apurahan ylärajaa nykyisestä tasosta. Tavoitteenamme on kasvattaa taiteilija-apurahojen määrää sadalla apurahavuodella ja vuosittain myönnettävien ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrää sadalla kappaleella. Lisäksi Vihreät haluaa varmistaa Tanssin talon riittävän rahoituksen.
Freelancereiden taiteilija-allianssimallista on hyviä kokemuksia muissa Pohjoismaissa. Siitä tulisi tehdä kokeiluja Suomessakin. Vihreät on pitkään tehnyt töitä itsensätyöllistäjien aseman parantamiseksi. Siirtymiä palkkatyön, yrittäjyyden, apurahajaksojen ja sosiaaliturvan välillä tulee helpottaa. Apurahansaajien sosiaaliturvassa on edelleen puutteita ja aukkoja, jotka tulisi korjata.
Vihreät ajaa perustuloa. Perustulo helpottaisi taiteilijoiden ja freelancereiden toimeentuloa, joka on usein vaikeasti ennakoitavissa. Suomessa tulisi toteuttaa laajempi perustulokokeilu, jossa freelancerit ja taiteilijat ovat yhtenä kokeiluryhmänä.
3. Vihreiden tuorein kulttuuripoliittinen ohjelma, jota on valmisteltu minun johdollani, hyväksyttiin toukokuussa 2018. Vihreän kulttuuripolitiikan ytimessä ovat taiteen vapaus ja itseisarvo sekä kulttuuripalveluiden monimuotoisuus ja tasa-arvoinen saavutettavuus. Puolustamme ilmaisun- ja sananvapautta sekä taiteen moninaisuutta.
Vihreiden kulttuuripolitiikan keskeisimpiä tavoitteita on ajatus siitä, että kulttuuri on sivistyksellinen perusoikeus. Kaikilla tulee olla oikeus saavutettaviin ja yhdenvertaisiin kulttuuripalveluihin. Kulttuurin rahoitusta ei voi jättää vain markkinoiden tai ihmisten hyväntahtoisuuden varaan, vaan valtion ja kuntien on kannettava vastuunsa kulttuurin rahoituksesta. Ajamme taiteilijoiden toimeentulon ja sosiaaliturvan parantamista. Kulttuurirahoituksen jaossa tulee huomioida monimuotoisuus ja siinä tulee tähdätä sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Taidelaitosten pitää puuttua systemaattisesti häirintään ja syrjintään. Keskeisiin tavoitteisiin kuuluu myös taiteen aseman vahvistaminen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.
Uskon, että seuraavalla hallituskaudella esiin nousee ainakin VOS-uudistuksen työn saattaminen loppuun. Lisäksi sosiaaliturvan uudistaminen tulee luultavasti käsittelyyn, ja toivon että tässä keskustelussa muistetaan itsensätyöllistäjät, freelancerit ja taiteilijat.
4. Ne ovat vakiintuneita taidemuotoja ja niillä on kulttuurissamme samanlaisia tehtäviä ja merkityksiä kuin muillakin taidemuodoilla. Taiteella on yhteiskunnassamme monia ja vaihtelevia tehtäviä ja merkityksiä, ja siksi on mahdotonta nimetä jollekin taiteen alalle yhtä ja pysyvää merkitystä. Tanssi ja sirkus, kuten kaikki taide, auttavat meitä asettumaan toisen ihmisen asemaan ja ymmärtämään maailmaa eri näkökulmista. Kulttuurissa on valtavasti potentiaalia. Kulttuurin ala työllistää jo nyt enemmän suomalaisia kuin metsäteollisuus ja elektroniikkateollisuus yhteensä. Tukemalla siirtymää tavaroiden kuluttamisesta kulttuurin kuluttamiseen tuettaisiin myös ilmaston ja ympäristön kannalta positiivista kehitystä.
Perussuomalaiset/ vastaajana poliittinen suunnittelija Riikka Purra
1. Taide- ja kulttuurialan rahoitusta tulisi suunnata mittavassa määrin alueellisiin kulttuurihankkeisiin, paikallisten kulttuuripalveluiden monipuoliseen tuottamiseen sekä tasokkaan taideopetuksen ylläpitämiseen myös maakunnissa. Ammattitaiteilijoiden keskittyminen pääkaupunkiseudulle haastaa kulttuuripalvelutarjonnan alueellisen tasavertaisuuden eikä näin tue yhteiskunnan yhteistä ajatusta siitä, että kulttuuri kuuluu kaikille. Taiteilijat ovat ymmärtäneet, että yrityksiltä voi tulla lisää resursseja ja kulttuurisponsorointia tehdään jo, mutta sitä voi edelleen kehittää.
Taidekentällä hallitsevat melko pienet, sisäänlämpiävät piirit. Maakunnissa asuu paljon kulttuurialan ammattilaisia, jotka ovat huippuluokan osaamisestaan huolimatta jääneet pääkaupunkiseudun ”taide-eliitin” ulkopuolelle – ja hyvä niin. He ovat alueidensa suuri voimavara, mitä ei kuitenkaan vielä täysin ole osattu hyödyntää. Kuntien etu olisikin käyttää siellä asuvien taiteilijoiden potentiaalia ja ammattitaitoa entistä paremmin hyödyksi antaen heille toimintaedellytyksiä ja -mahdollisuuksia olla mukana kehittämässä kuntien kulttuurielämää, harrastusmahdollisuuksia, kulttuuripalveluita kuntien vetovoimatekijöitä lisäten.
2. Perussuomalaiset pyrkii politiikassaan parantamaan kaikkien suomalaisten asemaa.
3. Valmistelemme paraikaa kulttuuripoliittista ohjelmaa. Se julkaistaan kevättalvella ennen vaaleja. Korostamme erityisesti sitä, että kulttuuri vahvistaa kansakunnan identiteettiä ja yhteisöllisyyttä ja toimii voimavarana ja ehkä myös tulevaisuuden kilpailutekijänä.
4. Taide ja kulttuuri vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Vapaaehtoinen ja aktiivinen kulttuuritoimintaan osallistuminen lisää yhteisöllisyyttä ja osallistuvuutta ja ehkäisee syrjäytymistä ja yksinäisyyttä kaikissa ikäluokissa. Kulttuuriharrastukset kuten musiikki, tanssi, kuvataide, elokuvat, näyttämötaiteet, sanataide, valokuvaus, sirkus ym. tuovat ihmisen arkielämään sisältöä, nautintoa ja syvällisyyttä. Taide voi kohdata ihmisen kokonaisvaltaisesti ja antaa virikkeitä monille aisteille auttaen myös oppimaan ja sisäistämään asioita monipuolisemmin.
Vasemmistoliitto/ vastaajana puheenjohtaja Li Anderson
1. Taiteen ja kulttuurin rahoituksen osuus on liian matala ja se on polkenut paikallaan jo kauan. Kulttuurikentän taloudellista tilannetta on vaikeuttanut henkilötyövuosiin tehdyt säästöt, jonka seurauksena rahoitetut ja toteutuneet henkilötyövuodet eivät enää vastaa toisiaan. Rahoitustaso ei myöskään ole seurannut taiteilijamäärän tai vapaan kentän toimijoiden määrän kasvua. Vasemmistoliitto haluaa kasvattaa taiteen ja kulttuurin rahoitusta pitkällä aikavälillä tuntuvasti, mutta esittää välittömänä toimenpiteenä kulttuurin ja taiteen osuuden nostamista prosenttiin valtion budjetista.
2. Rahoituksen parantaminen sekä valtionosuusuudistuksen toteuttaminen vaadittavalla lisärahoituksella parantaa niin perinteisten kulttuurilaitosten kuin esittävien taiteiden ryhmien asemaa, ja tarjoaisi siksi mahdollisuuden palkkatyösuhteeseen entistä useammalle tanssi- ja sirkustaiteilijalle. Vasemmistoliiton vaaliohjelmassa linjataan, että me haluamme toteuttaa kulttuurin valtionosuusuudistuksen ja sen tavoitteet valtionosuusjärjestelmän joustavuudesta ja uusien taiteenalojen rahoituksen piiriin pääsystä aluepoliittisesti tasa-arvoisella ja kestävällä tavalla, mikä edellyttää rahoituksen lisäämistä. Valtion taiteilija-apuraha ja siihen sidottu verovapaan apurahan määrä on korotettava 30 000 euroon vuodessa. Taiteenaloille pitäisi määritellä yhdessä taiteilijajärjestöjen kanssa minimikorvaukset erilaisista töistä, jotta kohtuulliset taiteellisesta työstä maksettavat korvaukset vakiintuisivat yleiseksi käytännöksi.
Elämisen perusedellytykset kattavan perustulon käyttöönottamisen kautta ratkaistaan taiteilijan perustoimeentuloon liittyviä haasteita. Perustulo ei kuitenkaan korvaa apurahajärjestelmää. Taiteilijan aseman kehittäminen edellyttää molempien parantamista. Taiteilija-allianssien perustaminen Ruotsin ja Norjan mallin mukaan voisi auttaa myös tanssi- ja sirkusalojen toimijoita. Sirkuskoulutusta ei ole Suomessa yliopistotasoisena, mutta suunnitelmia on, tämäkin varmasti edistäisi tunnettuutta ja asemaa suomalaisessa taidekentässä.
3. Kulttuuripoliittinen ohjelmamme julkaistiin keväällä 2018. Olemme viime syksynä nostaneet esiin prosentti taiteelle -periaatteen eli 1% valtion budjetista varattaisiin taiteelle ja kulttuurille, toivomme että tämä herättää laajemminkin kiinnostusta ja keskustelua. Lisärahoituksella on mahdollista korvata henkilötyövuosien määrään tehdyt leikkaukset sekä rahoittaa pitkään valmisteltua kulttuurin valtionosuusuudistusta ja siten varmistaa sen läpimenoa. Taitelija-apurahojen sekä taitelijaeläkkeiden määrää on myös kasvatettava.
4. Tanssi- ja sirkustaide on oleellinen osa monipuolista esittävän taiteen kenttää, jonka merkitys tulee kasvamaan.