Artikkelissa käsitellään asioimista TE-toimiston, työttömyyskassan sekä Kelan kanssa. Tekstin lähteinä olen käyttänyt LiitoS-lehden byrokratia-kyselyn vastauksia, käymääni kirjeenvaihtoa Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kanssa sekä kollegoiden kokemuksia. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ei tällä kertaa ennättänyt tai vaivaantunut vastaamaan kysymyksiini.
Selkeyden vuoksi mainittakoon että TE-laitoksen toimintaa ohjaa TEM. TE-laitos päättää onko työntekijä tai yrittäjä täyttänyt työssäoloehdon. TE-laitoksen ensisijainen tehtävä on saada ihmiset työllistymään. Kelan ja työttömyyskassojen tehtävänä taas on laskea työttömyyspäivärahan suuruus ja niiden toiminta kuuluu STM:n alaisuuteen.
TEM vastasi seuraavasti kysymyksiini
1. Onko niin, että laissa säädetty käsittelyaika alkaa vasta, kun kaikkiin lisäselvityspyyntöihin on vastattu? Jos on näin, voiko lisäselvityspyyntöjen avulla venyttää käsittelyaika.
Vastaus: Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella on säädetty, että TE-toimiston tulee antaa työvoimapoliittinen lausunto eli ratkaista omalta osaltaan työnhakijan työttömyysturva-asia viimeistään 30 päivän kuluessa siitä, kun hakija on toimittanut TE-toimistolle tarpeelliset selvitykset. Mahdollinen lisäselvityspyyntö tulisi tehdä tämän määräajan puitteissa. Kun työnhakija toimittaa lisäselvityksen, asia tulisi käsitellä mahdollisimman pian. TE-toimisto ei siis saa lisäaikaa pyytämällä lisäselvityksiä. Työnhakija tuntee oman tilanteensa, mutta TE-toimisto joutuu joskus pyytämään työnhakijalta selvitystä hyvinkin puutteellisilla pohjatiedoilla. Jos selvityspyyntö on esimerkiksi epäselvä, neuvoa kannattaa kysyä TE-toimistosta tai TE-hallinnon valtakunnallisesta puhelinneuvonnasta. Tarvittavien selvitysten saaminen kerralla sekä nopeuttaa työnhakijan asian käsittelemistä, että vähentää TE-toimiston työmäärää, kun samaa asiaa ei jouduta käsittelemään useita kertoja.
Byrokratia-kyselyn vastauksissa kerrottiin jopa 60 eri liitteen toimittamisesta vastauksena useisiin lisäselvityspyyntöihin.
2. Aikaisemmin TE-toimiston sähköisessä asioinnissa pystyi itse ilmoittamaan, että aloittaa työt apurahalla. Nyt tätä vaihtoehtoa ei enää ole. Jos aloittaa työskentelyn apurahalla, niin on otettava yhteyttä TE-toimiston työntekijään.
Vastaus: TE-hallinto pyrkii kehittämään verkkoasiointia siten, että asiointi olisi mahdollisimman helppoa ja asioinnin voisi hoitaa verkossa aina silloin, kun verkkoasiointi on tarkoituksenmukaisin asiointitapa. Saatua palautetta hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan verkkopalveluja kehitettäessä.
Lainaus erään tanssitaiteilijan kanssa käydystä keskustelusta:
Siinäkin tulee monta työvaihetta lisää, kun otat yhteyttä työntekijään ja selität että aloitat x päivänä x pitkän apurahan, joka kestää x pvm. saakka ja myöhemmin vielä toimitat apurahapäätöksiä ja selvität työn päätoimisuutta ja mahdollisesti vielä lopuksi todistelet, että apuraha on loppunut ja käytetty kokonaan. Näistä kaikista vaan kertyy lopulta tosi monta liitettä, kuvaa, selvitystä, viestiä ja vastausta. Joku pikkasen ketterämpi systeemi olis toivottavaa ja jättäis enemmän aikaa itse taiteellisen työn tekemiseen.
Muut kysymykset koskivat enemmän asiointia Kelan ja työttömyyskassan kanssa ja olivat siten STM:n alaista toimintaa.
Kyselyvastausten perusteella, usean kokemus käsittelyajoista on moninkertainen laissa määriteltyyn nähden. Työttömyysturvalain 11. luku, 1 a § sanotaan:
Hakemus on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Päätös työttömyysetuudesta on annettava viimeistään 30. kalenteripäivänä hakemuksen saapumisesta. Jos päätöstä ei voida antaa 2. momentin mukaisessa määräajassa, koska työttömyyskassalla tai Kansaneläkelaitoksella ei ole hakemuksen puutteellisuuden tai muun syyn vuoksi käytettävissään asian ratkaisemiseksi tarvittavia tietoja, päätös on kuitenkin annettava viimeistään 14. kalenteripäivänä sen jälkeen, kun työttömyyskassalla tai Kansaneläkelaitoksella on ollut käytettävissään asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot.
Toki elämme nyt koronan tuomaa poikkeusaikaa, mutta käsittelyaikojen venyminen ei ole mikään uusi juttu varsinkaan kesälomakautena, kun myös moni pätkätyöläinen on lomautettuna tai työtön. Käsittelyaikojen venyminen on ikään kuin normalisoitunut, eikä sille voida yhtään mitään. Kassojen kyllä tiedetään palkkaavan lisää käsittelijöitä, mikäli ruuhkautumista tapahtuu.
Valtiovarainministeriö (VM) on 14.8. julkaissut ehdotuksensa 60 000 työpaikan tavoitteen saavuttamiseksi. Esityksessä on paljon keppiä ja vähän sitä porkkanaa.
Oma lukunsa on työssäoloehdon täyttyminen yrittäjänä. Eräs vastaajista kertoi vaihtelevansa kassaa aina sen mukaan onko hänelle edullisempaa kuulua yrittäjien eläkevakuutuksen vai työntekijän työttömyysvakuutuksen piiriin.
Työssäoloehto täyttyy työntekijällä, jos hän on edellisen 28 kuukauden aikana työskennellyt 26 viikkona vähintään 18h/viikko. Tästä poikkeuksena opettajat, urheilijat, taiteilijat, kotityöntekijät ja muut ”…vastaavien työaikajärjestelyiltään epätavallisilla työaloilla…” työskentelevät. Yrittäjänä työssäoloehto taas täyttyy, kun viimeisen 48 kuukauden aikana on pyörittänyt yritystoimintaa 24 kuukautta ja yritystoiminta on laajuudeltaan olennaista. Laajuus määritellään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella, yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkelain mukaisesti.
Työttömyyskorvausta saadakseen on hakijalla oltava osoite ja hänen on sitouduttava hakemaan kokoaikatyötä. TE-laitoksen annettua työttömyyskorvaukseen oikeuttavan työvoimapoliittisen lausunnon, alkaa liitteiden kasaaminen työttömyyskassan tai Kelan hakemusta varten. Silloin käydään läpi palkka, tehdyt työtunnit, palkkatodistukset, työsopimukset, työtodistukset, viikkokohtaiset tuntiselvitykset ja mahdolliset muut selvitykset. Byrokratia-kyselyn vastauksissa kerrottiin jopa 60 eri liitteen toimittamisesta vastauksena useisiin lisäselvityspyyntöihin.
”Tuntuu älyttömältä ja kohtuuttomasti aikaa vievältä vielä kaiken muun lisäksi pyytää Erton pyynnöstä noin kymmeneltä eri työnantajalta selvityslomakkeet työsuhteen ehdoista. Näitä en ole aikaisemmin joutunut haalimaan esim. töistä, jotka ovat lyhyitä ja kertaluontoisia suullisella sopimuksella tehtyjä (esim. 2h opetusta 1 päivänä. Palkkakuitissa lukee selvästi työnteon päivä ja palkka)…Tuntuu todellakin siltä, että ei ole sen muutaman satasen arvoista tehdä tätä selvitystyötä.”
Järjestelmä toimii kankeasti, kun kyseessä ovat epätyypilliset työsuhteet. Kyselyyn vastanneille TE-laitos on saattanut tarjota yrittäjyyttä ratkaisuksi työttömyyteen ja jatkuvaan epävarmuuteen. On vaikea ymmärtää, miten voi työllistyä paremmin yrittäjänä kuin palkansaajana. Lisäongelmia saattaa aiheutua mikäli osa työstä on tehty laskuttamalla, toimimalla ns. kevytyrittäjänä. Laskuttava yritys toimii ikään kuin työnantajana, koska se maksaa työtekijälle palkan. Tällöin voi olla hyvä itse avata käytäntöä suoraan työttömyyskassalle.
Kaksi vastaajaa kirjoittaa:
”…sain tänään päätöksen ja asian loppuun, mutta se vaati yhteensä 60 lähetettyä liitettä (näillä siis selvitettiin hakukuukautta edeltäneen 8kk työskentelyä) ja useita viestejä sähköisessä asioinnissa sekä oma sanallinen A4 pituinen selvitys siitä miksi on turhaa työtä toimittaa kertaluontoisten keikkojen palkkojen ja laskutuspalveluiden palkkioiden osalta selvitys työssäoloehdoista. Tavallaan siis ”selitin itseni ulos” siitä, että olisi pitänyt toimittaa vielä useita liitteitä useilta työnantajilta sekä todistella sitä miten laskutusfirmat maksavat palkkioitaan…Mutta toisaalta on outoa, että ensin pyytävät todistuksia, joita ei sitten kuitenkaan lopulta tarvita.”
”Kun hakee soviteltua päivärahaa tanssinopettajana, tulee tällöin olla tarkkana, jos palkkanauhassa tunnin pituus on 45 min. Asia on vieläkin monimutkaisempi, jos samassa hakemuksessa tunnin yksikkö on 45 min. ja rinnalla on myös 60 min. tuntiyksikköjä. Näistä johtuvista syistä olen saanut lisäselvityspyyntöjä, vaikka olisin yrittänyt asiani työssäolopäiväkirjalla selvittääkin. Minulta on vaadittu kopiota työsopimuksesta, vaikka työt on tehty 2kk aiemmin. Tämä on todella turhauttavaa jos kyseessä on ollut 2h sijaisuus ja tarvittava TES:n mukainen palkka olisi selvinnyt suoraan palkkanauhastakin.”
VM:n muistio väittää että tutkimusten mukaan aikuiskoulutuksen työllistymistä parantavat vaikutukset ovat ”vähäisiä tai epäselviä”. Kuitenkin työllistymisen paremmin tuntevan ministeriön, TEM:n teettämä tutkimus taas kertoo aivan päinvastaista. Sen mukaan juuri ammatillinen koulutus on vuorotteluvapaan ohella tehokkaimpia työllistämistoimia.
Nykyinen yhteiskunnallinen tilanne luo hallitukselle painetta työllisyysasteen nostamiseksi. Valtiovarainministeriö (VM) on 14.8. julkaissut ehdotuksensa 60000 työpaikan tavoitteen saavuttamiseksi. Esityksessä on paljon keppiä ja vähän sitä porkkanaa. VM:n esitys ja muistio ovat luettavissa VM:n internetsivuilla.
Muistiossa ehdotetaan, että luovutaan mahdollisimman kattavasti kaikista ikääntyneitä koskevista, varhaisen työelämästä poistumisen väylistä. Tämä tarkoittaa työkyvyttömyyseläkkeitä koskevien erityissäännösten poistamista, osittaisesta ja varhennetusta vanhuuseläkkeestä, ns. eläkeputkesta eli ansiosidonnaisen lisäpäivistä, sekä muusta tähän kytkeytyvästä erillislainsäädännöstä luopumista.
Ei ole uusi asia, että työuria halutaan pidentää. Muistiossa viitataan siihen, että tilastollisesti Suomessa yli 55-vuotiaiden työttömyys on muihin pohjoismaihin verrattuna korkeampaa, mm. ero Ruotsiin on 11%. Minulle tuli tässä kohtaa mieleen, että Ruotsissa ei taida olla vastaavaa sodanjälkeistä suurta ikäluokkaa. Olen kuullut usein sanottavan, että yli 53-vuotias työntekijä on työnantajalle kertakaikkiaan kallis. En löytänyt tähän mitään muuta selitystä kuin korotetun työttömyysvakuutusmaksun, mikäli ikälisää ei oteta huomioon. Kaikilla muilla tuo maksu on 7,15%, mutta 53-61-vuotiailla se on 8,65%. Ero ei varsinaisesti päätä huimaa ja minulle jää edelleen epäselväksi, mikä tekee 53-vuotiaasta työntekijästä kalliin ja työelämän hylkiön.
Toinen merkittävä muutos koskee aikuiskoulutusta. VM:n muistio väittää että tutkimusten mukaan aikuiskoulutuksen työllistymistä parantavat vaikutukset ovat ”vähäisiä tai epäselviä”. Kuitenkin työllistymisen paremmin tuntevan ministeriön, TEM:n teettämä tutkimus taas kertoo aivan päinvastaista. Sen mukaan juuri ammatillinen koulutus on vuorotteluvapaan ohella tehokkaimpia työllistämistoimia. Tutkimus löytyy TEM:n sivuilta nimellä ”Aktiivisilta työvoimapoliittisilta palveluilta sijoittuminen vuonna 2018”. VM:n muistio taas viittaa 2016-19 toteutettuun Polkuja työhön -hankkeeseen, jonka rahoitti Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto.
Kolmanneksi halutaan puuttua työttömyysturvaan. Muistiossa ehdotetaan että ”Työssäoloehto uudistetaan yksinkertaisemmaksi ja automaattisemmaksi tulorekisteriä hyödyntäen, jolloin työssäoloehdon täyttymistä tarkasteltaisiin kuukauden aikana kertyneiden palkkatulojen perusteella ja viikoittaisen työajan tarkastelusta voitaisiin luopua.” Tämä kuulostaa siltä, että tulorekisteri saadaan vihdoin käyttöön.
Sen jälkeen halutaan puuttua ansiosidonnaiseen päivärahaan. ”Samalla työttömyysturvan enimmäiskesto kytketään työssäoloehtoon niin, että pitkään jatkunut työssäolo kerryttää nykyisiä enimmäismääriä vastaavan työttömyysturvan enimmäiskeston, mutta lyhyempi työssäolo kartuttaa lyhyemmän enimmäiskeston. Toinen vaihtoehto olisi uudistaa järjestelmää samankaltaiseksi kuin sairaus- ja vanhempainpäivärahajärjestelmissä, jolloin lyhyempi työssäolo johtaisi matalampaan etuustasoon eli etuuden taso määriteltäisiin tarkasteluajanjakson keskimääräisten tulojen perusteella.” Ehdotus ei kerro mitään lukuja, mutta todennäköisesti tällä olisi hyvin suuri vaikutus tanssi- ja sirkusalan toimijoille, jotka työskentelevät usein epätyypillisissä työsuhteissa.
Aika näyttää saadaanko tulorekisteristä tulevaisuudessa tarvittavat tiedot ilman suurempia lisäselvityksiä. Siihen asti näyttää siltä, että niin kauan kuin tekee osa-aikaisia ja määräaikaisia töitä, kannattaa pitää työnhaku voimassa ja kirjata ylös työtunnit ja päivät sekä laittaa palkkakuitit ja työsopimukset erilliseen kansioon, mistä ne on helppo lähettää työttömyyspäivärahahakemuksen liitteeksi. Tai kuten eräs byrokratia-kyselyyn vastannut sen kiteyttää:
”Ei ole muita vinkkejä jaettavaksi, kuin se, että syö pelkkää puuroa odotellessasi. Olen odottanut puoltavaa lausuntoa nyt 2 kuukautta, välissä tuli selvityspyyntö vuonna 2006 kesken jääneistä yliopisto-opinnoista ja vuonna 2012 loppuneesta yritystoiminnasta. Mitään tarkennusta siihen, tarvitaanko jotain dokumentteja ja jos tarvitaan, niin mitä ei ole vielä tullut. Sitä toimeentulotuella odotellessa…”
Kiitos TEM:n tiedottaja, kyselyyn ja uteluihini vastanneet ja tunteideni tulkki Kuittinen.
Artikkeli on julkaistu STST:n Liitos-lehdessä 3/2020.