Muistatteko vielä koronan!? Siinä yksi syy miksi tämä Suomen teatteriohjaajat ja dramaturgit, STOD:n tilastointi on viivästynyt, osittain myös STOD:n hallituksessa tapahtuneiden muutosten vuoksi, mutta nyt on aika palata jälleen tilastoinnin pariin. Olemme hiljaisuudessa tutkineet dataa, ja vuoden 2025 aikana tasa-arvoasioiden kehityksen tilastot saadaan päivitettyä vuoteen 2024.
Tilastointi vuodelta 2021 on tuonut jälleen esiin, että miehet ohjaavat vos-teattereissa naisia enemmän. Lukemissa on kuitenkin edetty vuosien mittaan tasa-arvoisempaan suuntaan: ensimmäisenä tilastovuotena 2014 kaikista Suomen vos-puheteattereiden uusista esityksistä 64 % oli miesten ohjaamia, ja naisten ainoastaan 33%. Ryhmäohjauksia oli 3 %. Tilanne on tasaantunut vuosien saatossa niin, että vuonna 2020 prosenttilukemat jakautuivat 53% ja 45% miesten hyväksi kun ryhmäohjauksia oli 2%. Vuonna 2021 tuo jakauma oli 59 % ja 38% ja ryhmäohjauksia 3%.
Kohentuneesta tilanteesta huolimatta ohjaajamiehiä on tilastointijakson aikana ollut vuosittain enemmän kuin naisia. Ihannetilanne on lähellä osittain: sukupuolten kesken jako olisi maksimissaan 60/40, ja mielellään niin, että vuosien kesken enemmistösukupuoli vaihtelee. Jälkimmäinen asianlaita ei ole vielä käynyt toteen.
Sukupuolittuneet talot
Merkillepantavaa on, että monessa teatterissa kallistuttiin vahvasti toisen sukupuolen suuntaan. Osassa tapauksissa miehen johtamassa teatterissa ohjasivat vain miehet, ja naisen johtamassa teatterissa vain naiset. Johtajan sukupuolta kiinnostavampi asia tässä on prosentit. Seuraavassa listauksessa ovat vain isot ja keskisuuret VOS-teatterit. Heti on huomautettava, että jos teatterinjohtaja ja/tai kiinnitetty ohjaaja on ohjannut samana vuonna useamman esityksen niin se luonnollisesti voi edesauttaa sukupuolen painottumista toiseen laitaan. Korona-aika on voinut asettaa teatterit hankalaan tilanteeseen, jota ei ole pystynyt valvomaan sukupuolten tasa-arvokysymyksen kautta.
Sadan prosentin teatteritaloja:
Isot talot: Lahden kaupunginteatteri (5 ohjausta, 5 ohjaajamiestä), Oulun teatteri (4 ohjausta 4 ohjaajanaista), Jyväskylän kaupunginteatteri (4 ohjausta,4 ohjaajamiestä), Turun kaupunginteatteri (3 ohjausta, 3 ohjaajanaista), Svenska Teater (4 ohjausta, 4 ohjaajamiestä)
Keskisuuret talot: Kouvolan kaupunginteatteri (4 ohjausta, 4 ohjaajamiestä) Unga Teatern (3 ohjausta, 3 ohjaajamiestä), Varkauden teatteri (3 ohjausta, 3 ohjaajamiestä), Åbo Svenska Teater (3 ohjausta, 3 ohjaajamiestä), Riihimäen teatteri (2 ohjausta, 2 ohjaajanaista)
Lisäksi muita vahvasti toiseen sukupuoleen painottuneita teattereita:
Isot talot: Kuopion kaupunginteatteri (8 ohjausta, 7 ohjaajamiestä, 1 ohjaajanainen 87,5%)
Keski-suuret talot: Vaasan kaupunginteatteri (4 ohjausta, 3 ohjaajamiestä, 1 ohjaajanainen 75%), Lappeenrannan kaupunginteatteri (3 ohjausta, 2,5 ohjaajamiestä, 0,5 ohjaajanaista 83,3% (uuden laskutavan mukaan ohjaus jakautuu puoliksi, jos esityksellä on kaksi ohjaajaa.)) Porin teatteri (4 ohjausta, 3 ohjaajamiestä, 1 ohjaajanainen 75%) Rovaniemen teatteri (6 ohjausta, 5 ohjaajamiestä, 1 ohjaajanainen 83,3%), Teatteri Imatra (4 ohjausta, 3 ohjaajamiestä, 1 ohjaajanainen 75%), Hämeenlinnan teatteri (4 ohjausta, 3 ohjaajanaista, 1 ohjaajamies 75%), Kajaanin kaupunginteatteri (6 ohjausta, 5 ohjaajanaista, 1 ohjaajamies 83,3%) Seinäjoen kaupunginteatteri (5 ohjausta, 4 ohjaajanaista, 1 ohjaajamies 80%)
Vaikka luvuissa tasa-arvokehitys näyttää keskiarvoina varsin hyvältä niin tämä talojen sukupuolittuminen vahvasti toiseen laitaan ei luonnollisestikaan edusta toivottua kehitystä.
Koronan vaikutukset näkyvät
Koronapandemia ja siihen liittyvät rajoitukset näkyvät vuoden 2021 erityisen selkeästi. Toteutuneita esityksiä vos-teattereissa oli 171, mikä on paljon vähemmän kuin ensimmäisenä koronavuonna 2020, jolloin esityksiä toteutui 218. Vähennys on vieläkin hurjempi, kun tiedetään, että pandemiaa edeltäneenä vuonna 2019 ensi-illan sai 236 esitystä. VOS-teattereissa nähtiin 2021 siis 65 esitystä vähemmän kuin vuonna 2019. Prosenteissa vähennys oli siis 27,5% eli reilu neljäsosa!
Teattereissa eri puolella Suomea koronarajoitukset vaikuttivat vuonna 2021 eri tavoin. Osassa maata esitystoiminta pyöri korkeintaan supistetulla katsojamitoituksella pitkään, samaan aikaan kun esimerkiksi Uudellamaalla tai Varsinais-Suomessa teatterit olivat tyystin kiinni.
Äkillisten rajoitusten myötä jo valmiiksi tehtyjen esitysten esityskausia saatettiin siirtää keväältä syksylle, jos keväällä ei koronarajoitusten vuoksi voinutkaan järjestää yleisöesityksiä, tai rajoitukset keskeyttivät esityskauden keväällä. Tämä on vaatinut teatteritaloilta ja tuotantorakenteilta joustoa. Joissain tapauksissa keväältä syksylle siirretyt esitykset on saatu mahdutettua tiloihin ja aikatauluihin yhdessä syksylle suunnitellun uuden ohjelmiston kanssa. Joissain tapauksissa joku on saanut väistää toisen tieltä. On myös käynyt niin, että valmis esitys ei ole saanut yhtään esitystä tuotannollistaloudellisiin syihin vedoten. Tämän raportin materiaalin pohjalta ei kuitenkaan voida mitenkään osoittaa, että sukupuoli vaikuttaisi näihin korona-ajan siirtoihin.
Väistötilanteissa teattereissa on epäilemättä pohdittu ohjelmiston uudelleenjärjestelyä myös taloudellisesta näkökulmasta: mitä kannattaa esittää, kun katsojamäärät ovat pudonneet radikaalisti, jotta taloudellista vahinkoa syntyisi mahdollisimman vähän. Tai toisaalta, onko järkevää pyörittää jotakin produktiota, jos katsomoon saa ottaa niin vähän yleisöä, etteivät esittämisen kulut tule katetuiksi? Teatterin vetovoimaisuus luonnollisesti kärsi rajoitusten vaihteluista..
On hyvä muistaa, että teatterit kehittivät koronan keskellä laajalti korvaavia toimintoja, joita kehitettiin yleisöesitysten ollessa kieltolistalla. Kaupunkitilaan ja erilaisille teknologisille alustoille rakennetut esitykset antoivat taitelijoille kanavat tehdä työtään, vaikka koronatilanne esti tavanomaisimpien teatterimuotojen harjoittamisen. Näistä tuotannoista ei ollut välttämättä montaa esitystä, mutta ne kertovat jotakin teatterilaisten palosta tehdä työtään.
Ohjaajien pätevyydestä
STOD:n tilastointiin on kerätty tietoja myös koskien vos-teattereissa ohjaavien henkilöiden pätevyydestä ohjaajan ammattiin. Tilastoinnin perusteella pätevien määrä on 78%, ja kiinnostavaa on, että ei-pätevien ohjaajien prosentuaalinen osuus on vähentynyt yli 30 prosentista viiteentoista. Huolimatta siitä, että ammattiohjaajan ja epäpätevän ohjaajan kriteerit ovat samat, voi tietty tulkinnanvaraisuus aiheuttaa muutoksia. Joka tapauksessa tämä antaisi ymmärtää, että VOS-teattereiden palkkaamat ohjaajat ovat entistä useammin STOD:n kriteerien mukaisia alansa ammattilaisia, mikä on erittäin positiivista kehitystä.
Tässä tilastoinnissa pätevällä ohjaajalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on ohjaajan korkeakoulutus, hankittuna joko Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjaajantyön tai dramaturgian koulutusohjelmista, tai vastaava koulutus ulkomailla hankittuna. Vaihtoehtoisesti pätevänä ohjaajana tässä tilastoinnissa pidetään henkilöä, joka on ohjannut vähintään viisi esitystä eri ammattiteattereissa.
Pätevyyden kriteerien tarkastelua
Tilaston pohjalta tyypillinen ei-pätevä ohjaaja on kulloisessakin VOS-teatterissa kiinnityksellä oleva näyttelijä, jolla voi myös olla Teatteri-ilmaisun ohjaajan koulutus. Näyttelijän ohjaamat esitykset ovat usein pienimuotisia kuten lastennäytelmä tai näyttelijän itse valmistama monologiesitys, jolla ei ole ollut ulkopuolista ohjaajaa. Kyse lienee usein taloudellisista seikoista. Freelancer-ohjaajan palkkaaminen maksaa teatterille enemmän kuin se, että teatterin kuukausipalkkainen näyttelijä ohjaa palkkansa eteen pienellä lisäkorvauksella.
Huomiota herättävän runsas määrä ei-päteviä ohjaajia 2021:
Kajaanin kaupunginteatteri (2/6), Kemin kaupunginteatteri (1/2), Seinäjoen kaupunginteatteri (3/5)
Suomen kansallisteatteri (1,5/6) Svenska Teatern (2/4), Teatteri Eurooppa Neljä (1/2), Teatteri Jurkka (2/3), Rauman teatteri (1/3), Varkauden teatteri (2/3), Wasa Teater (2/3), Viirus-teatteri (1/4)
Monille freelance-näyttelijöille ohjaaminen on urapolulla uusi mahdollisuus työllistyä ja saada toimeentuloa. Toisaalta on hienoa, että teatteritalo voi tarjota näyttelijöilleen tai vierailevalle näyttelijästatuksen jo omaavalle taiteilijalle väylän laajentaa ammattiosaamistaan ohjaamisen puolelle. Työyhteisölle ja ohjelmistollekin voi tehdä hyvää, jos teatterin henkilökunnan ammattikuvat joustavat ja mahdollistavat monenlaisia työrooleja. Toisaalta on tiedossa, että ohjaajaksi valmistuneet ihmiset hakevat näitä samoja töitä ja käyvät neuvotteluja teattereiden kanssa. Suotavaa olisi, että ammattiohjaajat olisivat neuvotteluissa etusijalla.
Toisinaan ei-ammattiohjaajien käytössä on kyse teatterikäsitteen ja tekotapojen laajenemisesta. Myös teatterikoulutus jatkuvasti muuttuu ja monipuolistuu. Tämän toivoisi enemmänkin lisäävän teatterialan työllisyyttä kuin vievän ohjaustöitä ammattiohjaajilta, jotka ovat myös kehittäneet omaa osaamistaan esim. yleisötyön ja soveltavan teatterin saralla. Ammattiohjaajat ovat luonnollisesti hyvin hetorogeeninen ryhmä, joten turhia yleistyksiä pitää tässä varoa.
TAUSTATIETOA
Suomen teatteriohjaajat ja dramaturgit ry STOD on tilastoinut vos-teattereiden vuosittaisten ohjelmistojen ohjaajien sukupuolijakaumaa vuodesta 2014 lähtien. Tilastojen tiedonkeruusta ja koostamisesta on huolehtinut teatteriohjaaja Alma Lehmuskallio vuodesta 2014 vuoteen 2019. Dramaturgi Ella Kähärä on laatinut tilastot vuodesta 2020 ja 2021. Edellisen raportin on kirjoittanut teatteriohjaaja Piia Peltola. Tämän raportin vuoden 2021 tilastojen pohjalta on kirjoittanut Tero Heinämäki Ella Kähärän luonnoksen pohjalta.
Naisjärjestöjen Keskusliitto myönsi STOD:n tilastoinnille tunnustuksen vuonna 2017
BINÄÄRINEN SUKUPUOLI
Tilastointi on vielä vuoden 2021 osalta rajautunut käsittämään sukupuolen varsin binäärisenä jakona. Täten myös raportointi on tähän asti keskittynyt kaksijakoiseen sukupuoleen, ja kumpikin on päätelty niiden sukupuolioletusten pohjalta, jotka voi tulkita tilastoitujen ohjaajien nimistä. ”Kahden sukupuolen tasa-arvon tutkiminen ei missään nimessä riitä kaikkien yhdenvertaisuuden edistämisen toimenpiteeksi”, kirjoitti Piia Peltola Metelissä jo vuonna 2018. Sukupuoli on moninainen asia, ja vuodesta 2024 eteenpäin Stod tulee ottamaan huomioon sukupuolten moninaisuuden.
Kirjoittaja on teatteriohaaja Tero Heinämäki, joka on STOD:n hallituksen jäsen.