APFI on tuonut Albert-ympäristöjärjestelmän Suomeen ja sitä pilotoidaan parhaillaan av-alan tuotannoissa. Albert on askel vastuullisempaan työkulttuuriin.
Elokuva- ja av-alan kahdeksan tuotantoa on valittu Albert-ympäristöjärjestelmän pilottihankkeiksi. Toteuttavia tuotantoyhtiöitä on viisi: Tekele Productions, Fisher King Oy, Endemol Shine Finland ja Warner Bros. International Television Production Finland Oy sekä Yleisradio, joka tekee tuotannossaan yhteistyötä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa. Ensisijaisesti valintaan vaikutti, että tuotannot ovat ammattilaistuotantoja ja aikataulullisesti sopivat.
– Jokainen tuotanto tai tuotantoyhtiö aloittaa ekotyöt siltä tasolta, mikä heille on tuttu, ja asettaa tavoitteensa sen mukaan. Ympäristöasioiden osaamisen tai tietämisen taso ei ollut valintakriteerinä, Audiovisual Producers Finland APFI:n kestävän kehityksen hankepäällikkö Anne Puolanne kertoo.
Albert on kehitetty Iso-Britanniassa vuonna 2011 ja sitä käyttää yli 2000 tuotantoyhtiötä eri puolilla maailmaa. Suomessa Albertin käyttöä koordinoi av-alan tuottajien edunvalvontajärjestö APFI.
– Iso-Britanniassa ollaan niin pitkällä, että BBC vaatii Albertia käytettäväksi kaikissa tuotannoissa. Tuotantoihin vaaditaan vastuullisuutta, Puolanne mainitsee.
Hän on vastuussa APFI:n vetämästä, kotimaiselle av-alalle suunnatusta Kestävän kehityksen strategiasta, jossa Albert on ensimmäinen askel vastuullisempaan työkulttuuriin. Strategiassa ovat mukana kaikki kotimaisen av-alan keskeiset sidosryhmät rahoittajista tilaajiin, elokuvakomissioita myöten. Puolanne toimii linkkinä Albertin ja suomalaisten tuotantojen välillä. Häneltä tuotannot saavat kysymyksiinsä vastaukset nopeammin kuin ottaessaan yhteyttä Albertin pääkonttoriin Iso-Britanniassa. Lisäksi Puolanne tuntee suomalaisen av-kentän sekä kestävän kehityksen teemat. Hän on muun muassa kirjoittanut av-tuotannon Ekosetti-oppaan yhdessä Kaisa Astikaisen kanssa.
Kilpailuakin on
Muitakin av-alan ympäristöohjelmia toki on. Pelkästään Euroopassa av-alan ympäristöohjelmia on kehitteillä tai jo käytössä muun muassa Ruotsissa, Italiassa, Espanjassa ja Saksassa. Myös EU-tasolla on oma pilottivaiheessa oleva av-alan ympäristöohjelmansa, Puolanne kertoo.
– Haasteena ovat erot tuotantokulttuureissa sekä jokaisen maan erityisyys. Esimerkiksi meillä on hyvä junaliikenne, joka vaikuttaa myönteisesti logistiikka- ja matkustushiilijalanjälkeen.
Albertin puolesta puhuu 10 vuoden kokemus, jona aikana se on jo ehtinyt hioutua käytössä. Puolanne toteaa, että jos Suomessa kehitettäisiin vastaavanlainen kotimaan olot huomioon ottava järjestelmä, se voisi olla potentiaalinen kilpailija Albertille. Toisaalta kotimainen versio voisi olla epäkäytännöllinen Suomessa kuvaaville kansainvälisille tuotannoille, jolloin käytössä voi olla useampikin ympäristöjärjestelmä.
Albert-järjestelmää hallinnoi British Academy of Film and Television Arts BAFTA, joka on voittoa tavoittelematon järjestö, kuten APFI:kin. Yksittäisten tuotantojen ei tarvitse maksaa järjestelmän käytöstä, vaan tuotantoyhtiöt ja kanavat maksavat lisenssimaksun. Suomen mallissa APFI on lisensioinut osa-rahoittajina toimivien yhteistyökumppaneiden avulla järjestelmän, jolla tähdätään koko kotimaisen alan vihreään siirtymään. Albertin tarjoama ympäristökoulutus on alan ammattilaisille ilmainen. Tuotantojen on mahdollista tavoitella ympäristösertifiointia, jonka Albert myöntää 1-3 tähden pisteytyksellä.
Tuotannot laskevat hiilijalanjälkensä kuudella osa-alueella, joihin kuuluvat tilat, logistiikka ja liikkuminen, majoitus, materiaalit, jätteet ja jälkituotanto. Tiloihin luetaan toimistotilat ja kuvauspaikat.
Tiedonhankinta päänvaivana
Yleisradio pilotoi Albert-ympäristöjärjestelmässä kahdella tuotannolla. Toinen on fiktiivinen tuotanto, toinen studio- ja etätuotannon yhdistelmä. Albert-järjestelmän koordinoija, tuottaja Marja Salonen urheilu ja tapahtumat -yksikön kehitysosastolta toteaa, että pilottituotannot ovat vielä alkuvaiheessa. Päänvaivaa tuottaa Salosen mukaan, että kaikkea hiilijalanjälkilaskuriin tarvittavaa numerotietoa ei ole koskaan aiemmin kerätty, eikä aina tiedetä, mistä tiedon saa. On myös kartoitettava, keiltä yhteistyökumppaneilta mitäkin tietoa täytyy jatkossa pyytää.
– Olen varautunut, että alan kiusata ihmisiä tällaisilla kysymyksillä.
Tarkkoja lukuja kaivataan
Yleisradiossa on ennen Albert-pilotteja kiinnitetty huomiota toimitilojen energiajalanjälkeen ja minkälaista energiaa toimitiloissa käytetään. Esimerkiksi Ylen lavastamoissa materiaalia kierrätetään ja rekvisiittaa käytetään uudelleen muissa tuotannoissa.
– Kulutus ja hiilijalanjälki toimitilojen osalta tiedetään, mutta ei yksittäisen studion tai tuotannon tarkkuudella, Salonen kertoo.
Ympäristöohjelman laskuriin Ylen pitäisi laskea esimerkiksi paljonko puuta on mennyt tietyn tuotannon lavasteisiin, minkä verran siitä on mennyt uusiokäyttöön tuotannon päätyttyä ja mitä uusiokäyttöön kelpaamattomalle materiaalille tapahtuu.
Ohjelmaan tutustuessa ja kokemuksia kerätessä
Ympäristöohjelma on ajettu sisään Yleisradion jo alkaneisiin pilotteihin, joten kaikkiin tuotantovaiheisiin Albertin hiilijalanjälkilaskelmat eivät ehtineet.
– Tuotannoilla on sekä vastuu että valta vaikuttaa kestäviin ratkaisuihin. Jatkossa täytyy olla niin, että ympäristöohjelman mukainen suunnittelu tulee mukaan jo alkuvaiheessa, jotta voidaan tehdä oikeita ratkaisuja koko tuotantoprosessin ajan.
Yleisradio ei ole toistaiseksi asettanut tavoitetta, milloin Albertin työkalut olisivat mukana kaikissa sen tuotannoissa. Hiilijalanjälkimittauksien edistämiseen on kuitenkin sitouduttu ja Albert-järjestelmällä on Ylen johdon täysi tuki.
Salonen pitää ajankohtaa hyvänä Albertin pilotoinnille, sillä ensi vuoden tuotantojen suunnittelu alkaa pian.
– On hyvä, että nyt saadaan jonkinlaisia kokemuksia Albertista ja hiilijalanjälkilaskuri tulee tutuksi. Ensi vuoden tuotantoihin voitaisiin ottaa ympäristöohjelmaa laajemminkin käyttöön.
Jatkossa tuotantojen ympäristöohjelman toteuttaminen olisi tuottajan tai tuotantopäällikön ja tuotantokoordinaattorin vastuulla, sillä Salosen mukaan heillä on pääsy suurimpaan osaan tarvittavaa tietoa.
Maailmalla edellytetään ympäristöohjelman käyttöä
Endemol Shine Finlandilta valittiin Albert-piloteiksi kaksi tuotantoa. Toinen on fiktiota ja toinen non-scripted-viihdesarja, jota on tehty jo monta kautta.
Maailmalla Albertin käyttöä tuotannoissa jopa edellytetään, toteaa Ellinoora Uusi-Kartano, Endemol Shine Finlandin tuottaja ja green ambassador eli yrityksen ympäristöasioiden yhteyshenkilö.
Hän uskoo, että Suomessakin mennään samaan suuntaan.
– Toki Albertin käyttö aiheuttaa tuotannoissa lisätyötä aina esituotannosta jälkituotantoon, mutta alan on kannettava vastuu ympäristöasioissa ja pyrittävä jatkuvasti kestävämpiin toimintamalleihin, Uusi-Kartano sanoo.
Endemol Shinen koko tuotantoryhmä käy Albert-koulutuksen ja sitoutuu yhtiön ympäristöohjeistukseen sopimuksin. Yhtiön tuottajan, Max Malkan mukaan kaikissa sopimuksissa lukee, että työntekijä sitoutuu esimerkiksi häirintävapaaseen työskentelyyn sekä työturvallisuus- ja koronaohjeistusten noudattamiseen. Työnantaja järjestää ympäristöteemaan liittyvän koulutuksen, johon odotetaan työntekijän osallistuvan.
– Ihmiset ovat suhtautuneet 99-prosenttisesti myönteisesti ja ilahtuneesti. Heistä on hienoa saada tulla koulutetuksi, Malka sanoo.
Kasvisruokaa ja nimikkomukeja
Yhtiö on pyrkinyt jo ennen Albert-pilotteja toteuttamaan tuotannot mahdollisimman ympäristöystävällisesti, kertoo Uusi-Kartano. Esimerkiksi kuvauspaikoilla panostetaan kierrätykseen, joissakin tuotannoissa on tarjottu ainoastaan kasvisruokaa ja tähteeksi jääneitä ruoka-aineita on lahjoitettu hyväntekeväisyyteen hävikin minimoimiseksi.
Myös muoviroskan määrän vähentämiseen on kiinnitetty erityishuomiota. Yksi pitkään käytössä ollut käytäntö on vesipullojen ja kahvikuppien nimeäminen.
Joissakin tuotannoissa ympäristöystävällistä ajattelua on tuotu myös ohjelman sisältöön.
– Esimerkiksi Big Brother -talon sisustuksessa on hyödynnetty kierrätysmateriaaleja ja Master Chefissä on rakennettu tehtävä hävikkiruokateeman ympärille, Uusi-Kartano kertoo.
Kumpikaan edellä mainittu ei ole Albert-pilotti.
Kestävä elintapa normalisoidaan
Tuottaja Max Malkan mukaan kehitettävät ja tuotettavat hankkeet eivät voi olla ristiriidassa myöskään käsikirjoitukseltaan yhtiön arvojen kanssa.
– Tuotannoissa ei voi ihannoida ympäristölle haitallisia asioita. Meidän pilottituotannossamme käsikirjoittaja on esimerkiksi tarkoituksella kirjoittanut, että päähenkilöt eivät syö lihaa ja juovat vain kasvipohjaisia juomia, Malka kertoo.
Hän toteaa, että ympäristötietoisuudesta kertoviin yksityiskohtiin voidaan Albertin työkaluilla kiinnittää tarkemmin huomiota. Esimerkiksi remonttikohtauksessa voidaan näyttää, miten jätteet lajitellaan ja että henkilö juo yhdestä ja samasta pullosta eikä käytä muovipulloja.
– Tarinan tai käsikirjoituksen ei tarvitse luennoida katsojalle ympäristöasioista, vaan kysymys on kestävämmän elintavan normalisoinnista, Malka sanoo.
Hänen mielestään pilottihankkeen aikana on hyvä luoda ja kerätä tietopääomaa tulevia tuotantoja varten.
– Kun nyt etsitään sopivat alihankkijat, jatkossa ei tarvitse enää etsiä. Pilotin jälkeen tiedetään, mitkä autovuokraamot ja cateringfirmat sekä kalustofirmat ovat sellaisia, jotka jakavat samat arvot ja joilla on kykyä toimia arvojen mukaan.
Suunnitelmissa ennakoidaan päästöt
Tuotantopäällikkö Nina Erwes kertoo, että Albertin työkaluja käyttäen jo esituotannossa on mahdollista nähdä, mihin osa-alueisiin pitäisi kiinnittää huomiota. Hän toteaa, että päästö- ja hiilijalanjälkilaskelmat tarkentuvat jatkuvasti produktion aikana, jolloin on mahdollista tehdä korjausliikkeitä.
– Käsikirjoituksesta nähdään, minkälaisissa ympäristöissä kuvataan. Jo nyt voi sanoa, että pilottihankkeen lavastuksessa on paljon tehtävää ympäristön kannalta. Pitää rakentaa paljon, mutta ennen sitä pitää miettiä, mistä materiaalit tulevat ja mitä niille tehdään käytön jälkeen, Erwes sanoo.
Malka tähdentää, ettei ympäristöjärjestelmän tarkoitus ole rajata käsikirjoituksen tarinaa. Jos tarinassa matkustetaan maapallon toiselle puolelle, toteutus täytyy tehdä joka osa-alueella kestävämmin. Esimerkkinä hän mainitsee brittielokuvan 1917, joka on Albertin malliesimerkki. Maasto, jossa oli käytetty räjähteitä ja joka oli satojen sotilaita esittävien näyttelijöiden tallaama, palautettiin kuvauksia edeltävään kuntoon.
– Kun tuotanto jälkitöineen on tehty ja Albert on tutkinut meidän kirjanpidot ja raportit, sen jälkeen tuotantoyhtiönä kompensoimme jäljelle jääneen hiilijalanjäljen. Se on otettu huomioon jo hankkeen budjetissa, Erwes kertoo.
Järjestelmä tuo selkeyttä
APFI:n Puolanne uskoo, että Albert tuo av-alalle selkeyttä. Kun asiat esitetään numeroin, ne ovat vertailtavissa. Kestävä kehitys ja ympäristötietoisuus herättävät hänen mukaansa alalla vielä osin mustan aukon kaltaista hämmennystä. Ympäristötietoisuus ei ole läpäissyt koko alaa.
Useimmiten tekijät ovat kuitenkin valmiit uudenlaiselle ajattelulle ja toimimaan kestävällä tavalla.
– Tällainen muutos on tosi tervetullutta. Ihmiset alkavat voida paremmin, kun he voivat alkaa toteuttaa omien arvojensa mukaista, ympäristöystävällistä työkulttuuria. Aletaan esittää uudenlaisia kysymyksiä ja antaa vaihtoehtoja, kuten haluaako työryhmän jäsen matkustaa lentämisen sijaan junalla.
Tulevaisuudessa Suomi näyttäytyy Puolanteen arvion mukaan kansainvälisestikin hyvässä valossa. Yhä useammassa tuotannossa vaaditaan ympäristötietoisuutta. Suomen elokuva- ja tv-ala on kasvussa. Puolanne toivoo, että vastuullisuus kulkisi matkassa mukana.
– Toivon, että kasvu tapahtuisi kestäväksi eli vastuullisuus olisi mukana keskusteluissa, joissa tehdään tärkeitä päätöksiä. Toivon, että kokonaisen toimialan muutokseen tähtäävät tavoitteemme välittyvät myös tänne tuleville kansainvälisille tuotannoille.
